Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen Nuorten Ääni -toimituksen blogi.

Kaksinaismoralismia isolla K:lla

Robert Sundman
Blogit Megafoni 2.3.2009 17:00

”Tämän työaseman käyttöä valvotaan. Ylläpito voi seurata näytön kuvaa reaaliajassa.”

Havahdun historianopettajan ääneen, joka kertaa päässäni viime tunnin sisältöä.

Stasi valvoi ja tiesi kaiken kansalaisistaan, eivätkä edes henkilökohtaiset kirjeet olleet turvassa postilaitoksessa. Stasin toiminta loppui vuonna 1990, jolloin Saksa yhdistyi ja kylmän sodan aikaiset toimet leimattiin laittomiksi ja törkeiksi ihmisoikeusloukkauksiksi.”

Jos ylläpito voi todellakin seurata näytön kuvaa reaaliajassa, eivätkö he valvo silloin sähköpostianikin kuin Stasi kansalaistensa kirjeitä? Kyllä valvovat.

Kaikki kauhistelevat Lex Nokiaa ja pelkäävät oikeuksiensa puolesta yhä enemmän ja enemmän. Julmasta ja todennäköisesti läpimenevästä Lex Nokiasta olisi lyhyt matka yhä suurempaan valvomiseen. Mutta keneltä jäi huomaamatta, että ilman Lex Nokiaakin on aikaansaatu törkeitä oikeuksien loukkauksia täällä Suomessa?

Me nuoret olemme tietysti ilkeitä, pahaa tarkoittavia tulevan yhteiskunnan rapistuttajia, jotenka on ihan sama, jos joku valvoo MEIDÄN tietokoneenkäyttöämme tai lukee MEIDÄN sähköpostiamme. Mutta jos joku pystyy näkemään, kenelle aikuiset konttoristit lähettävät työsähköpostia, asiasta on nostettava suuri kansallinen mylläkkä. Onko siis reilua, että meidän toimiamme valvotaan vieläpä laajemmin kuin teidän toimianne edes tultaisiin valvomaan?

Lähdin selvittämään, mikä tai kuka on tällaisen vakavan loukkauksen takana. Sain yksinkertaisia vastauksia: meitä valvotaan, koska tietokoneet kuuluvat koululle. Päättäjien mielestä tällainen järjestelmä on hyvä sekä toimiva. En voinut olla samaa mieltä.

Kirjoitin artikkelin asiasta Helsingin Sanomiin, eikä kulunut aikaakaan, kun Keravan kaupunki kiisti kaikki toimet. Viesti oli heidän mukaansa vain pelottelua, eikä mitään valvontaa koskaan ollutkaan. Minä olin käsittänyt asian väärin. Minä olin nuori ja tyhmä. Minulla on silti järki ja moraali, eikä tietämisen tai ymmärtämisen ehto ole aikuiseksi kasvaminen. En ole ymmärtänyt mitään väärin. Kerava tahtoi vain syyllistää nuorta toimittajaa, kun paljon keskustelua herättänyt artikkeli sai heidät kiinni itse teossa.

Helsingin Sanomien internetsivuilla käytiin keskustelua aiheesta ja oppilaat keroivat, että Kerava ei suinkaan ole ainoa paikka, missä tällaista valvontaa on toteutettu. Jossain jopa opettaja oli lukenut oppilaiden sähköpostia ääneen. Voin vain kuvitella, miltä sellainen tuntuisi. Inhottavalta, häpeälliseltä ja raivostuttavalta.

Vielä vuonna 1989 toimivaksi kuvailtu järjestelmä katosi yhdessä päivässä, kun Berliinin muuri sortui. Ihmisoikeuksia korostettiin, käytiin oikeudenkäyntejä ja annettiin tuomioita. Mutta vaikka vielä pari päivää sitten toimivaksi kuvailtu järjestelmä katosi yhdessä päivässä, kun valvonnasta kertova viesti muuttui taustakuvissa Keravan koulujen tietokoneilla, kukaan ei puhunut sanaakaan.

Miksi ei? Eikö tässäkin tapauksessa vastuuhenkilöt olisi saatava vastuuseen?

Robert Sundman

Keskustelu

Koulun tehtävä on todellakin opettaa lapsia netinkin käyttämiseen. Kasvatus ja käytöstavat, myös netiketti kuuluu vanhemmille.

Mutta on mielestäni täysin eri asia ohjata lapsia verkon käytössä kuin lukea toisten sähköpostit. Sehän on ihan sama kuin saisi lukea lasten kirjeet ja päiväkirjat.

Eikö lapsilla ole sitten mitään oikeutta yksityisyyteen.Ovatko kaikki mahdollisia kouluampujia,joten sen verukkeella voidaan oikeuttaa mitä tahansa.Se mitä sitten sivutuotteena paljastuu ihmisten ykstyiselämästä ja heidän täysin henk.kohtaisista asioistaan,niin ne voidaan uhrata,koska lapsen hyvinvointi mukamas vaatii sitä.Eikös osa lasten hyvinvointia voisi olla se,että heillä on oikeus yksityisyyteen ja oikeus pitää tietyt henk.kohtaiset ehkä arkaluontoisetkin asiat,jopa perheen sisäiset asiat omana ja perheen sisäisenä asiana.

Kirsikka:

Nyky-yhteiskunnassa on huvittavaa väittää, etteikö nettiä tulisi käyttää kouluissa lainkaan. Yhä useammat palvelut ovat siirtyneet internetin ihmeelliseen maailmaan, joten on totta kai luontevaa opettaa nuorille jo koulussa, kuinka toimia tässä vallitsevassa ympäristössä. Internetin rooli myös itse opetuksessa on kasvanut entisestään ja sieltä löytyvä oppimateriaali olisi suorastaan typerää jättää hyödyntämättä.

Ja mitä tämän tekstin pointtiin tulee, sähköposti on täysin rinnastettavissa vanhanaikaiseen paperilappuun, joka silloin tällöin postilaatikkoon tupsahtaa; mitä sinä pitäisit siitä, että joku ulkopuolinen lukisi sinulle saapunutta henkilökohtaista kirjettä olkapääsi ylitse?

Pakko vielä lisätä.Moni vanhempi ihminen ei ymmärrä sitä,että nykyaikana lapset ja nuoret kommunikoivat netissä kaikista mahdollisista asioista samalla tavalla,kuin vanhemmat ihmiset kommunikoivat ennenvanhaan ja vielä nykyään puhelimella ja kirjeitse.Olisiko se ollut hauskaa jos kaikkea puhelin ja kirjeliikennettä olisi tarkkailtu ja luettu , kun nämä ihmiset olivat nuoria välittämättä tuon taivaallista ihmisen oikeudesta yksityisyyteen.

Kirsikka,

ajattelet vain lasten oikeutta turvallisuuteen ja koulutukseen. Unohdat oikeuden yksityis- ja perhe-elämän suojaan – sekä toki myös tavallaan mielipiteen- ja sananvapaus, olettaen, että oppilas voi joutua ongelmiin esim. henk.koht.-sähköpostissaan esittämiensä mielipiteitten takia.

Miten määrittelet lapsen? Onko lukiolainen vielä lapsi? Entä ylä-asteelainen? Entä kuudesluokkalainen? Muutenkin aliarvioit ”lapsia” ja odotat, ettei heillä itsellään voi olla mitään vastuuta.

Vertaisin Keravan täysivaltaista valvontaa pikemminkin siihen, että lasta ei päästettäisi kotoa ollenkaan tai että vanhemmat seurailisivat lastaan kuin parhaimmatkin salaiset agentit – kuin siihen, että on asetettu kotiintulorajat.

Asiaa Robert!
Kömpelöä selittelyä on kuultu jo aiempien asioiden kohdalla. Lopullisesti arvostukseni koulumme johtoa kohtaan mureni pommiuhkaus-jupakan aikana.

Älkää nyt hyvät keskustelijat sotkeko asioita! En ole puhunut mitään kirjesalaisuuden rikkomisesta tai vastaavasta.
Olen vain sitä mieltä, että kouluissa lasten ei pidä käyttää nettiä lainkaan. Jos kuitenkin käytetään, aikuisten tulee netin käyttöä valvoa, koska käyttäjät ovat lapsia ja vastuu koulussa tapahtuvista asioista on koulun henkilökunnalla, aikuisilla ihmisillä.
Jos tätä ei voi järjestää joka koneella, olkoon vain yksi kone, jolla pääsee yleiseen verkkoon, ja muita koneita, joilla voi tehdä koulunkäyntiin liittyviä asioita, kuten läksyjä. Ja esitelmiä varten tiedostot voi kotoa tuoda vaikkapa muistitikulla tai vastaavalla.
Eli jos valvonta ei onnistu, vähennetään valvottavaa. Koulu on varmasti vähintään yhtä turvallinen paikka opiskella kuin ennenkin. Ehkä jopa sosiaalisempikin yhteisö.

Kirsikka, kirjoitit näin:
”Siksi aikuisen tulee valvoa alaikäisten nettiliikkumisia ja myös sähköpostia, eikä koulussa riittämättömän valvonnan takia lapsia tule päästää lainkaan verkkoon. ”

Kyllä tulkitsisin tuon mainitsemasi sähköpostien valvomisen juuri vastaavaksi teoksi kuin kirjeiden tai päiväkirjojen urkkimisen.

Koulun tehtävä on opastaa lasta netin käytössä ja samoin vanhempien, mutta opastus on muuta kuin valvomista ja kyttäämistä. Ihan samoin kuin aikoinaan vanhemmat neuvoivat puhelimen käyttöä, mutteivät ne kaiketi niitä puheluja kuunnelleet, vaan luottivat siihen, että oma lapsi osaa toimia niin kuin vanhemmat ovat opettaneet.

Kirjevertaus ei toimi tässä.

Jos ruudun valvontaa halutaan paperiviestiin halutaan verrata, niin tilanne vastaa sitä, että seinällä on iso paperi, ja joku kirjoittaa siihen salaisuuksiaan koko luokan nähden.

Väline (paperi, tietokoneen ruutu) ei ratkaise, vaan se missä se on ja mikä status sillä on.

Jos ruutu on selvästi ilmoitettu julkiseksi, ei se sovellu salaisuuksien kirjailuun

Kirsikka:
Kaipaisin hieman perusteluja niinkin radikaalille väitteelle kuin ”ei ollenkaan nettiä koululaisille”. Väitteesi tuntuu huokuvan vahvaa historian siipien havinaa. Nykymaailmassa hoidetaan yhä useampaa asiaa internetin välityksellä(pankkiasiat, työnhaku, opiskelupaikkahaku ja jossain päin maailmaa jopa äänestäminen), joten en millään voi ymmärtää pidemmälläkään pohdinnalla ajatustesi kulkua. Eikö nimittäin juuri koulu ole se paikka jossa lapsia/nuoria tulisi opettaa pärjäämään elämässä?

Tässä perusteluni: koulussa opiskellaan ja kotona tai sieltä käsin hoidetaan henkilökohtaisia asioita. Totta kai nettiäkin voi opiskella koulutunneilla, kuten tehdään jo nyt.
Mutta mielestäni netinkäytön valvontaa tulee lisätä. Jos koulu on paikka, jossa lapsia/nuoria tulee opettaa pärjäämään elämässä, se tarkoittaa juuri sitä, että vastuulliset aikuiset ottavat vastuuta lasten elämästä ja nettikäytöstä.
En ymmärrä, miksi kaiken pitää olla ns. sallittua. Rajat tulee olla ja vanhempien tulee valvoa, että rajat pysyvät paikallaan.
En myöskään usko siihen, että netti on avainasemassa siinä, että lapsi pärjää elämässä. Kyllä elämässä pärjää ihan muilla tavalla ja arvoilla kuin netillä ja sen sekavalla ja kaoottisella arvomaailmoilla.

Kirsikka: Perustelusi ovat ihan ok, mutta viimeinen lause paljastaa jonkinlaista ikä- tai ajatusmaailmakuilua. Netin arvomaailma voi tuntua sekavalta ja kaoottiselta siihen tutustumattomalle. Mielestäni taas TV:n arvomaailma on paljon tunkkaisempi kuin internetin. Yksisuuntainen tuubi suoltaa lapsille mainoksia ja mielipiteitä ilman mitään palautekanava mahdollisuutta.

En myöskään usko siihen, että netti on avainasemassa siinä, että lapsi pärjää elämässä. Kyllä elämässä pärjää ihan muilla tavalla ja arvoilla kuin netillä ja sen sekavalla ja kaoottisella arvomaailmoilla.

SUKUPOLVIEN VÄLINEN KUILU!!!!! Ei ymmärretä nettiä eikä sen mahdollisuuksia vaan nähdään se uhkana.Minä taas näen kontrolliyhteiskunnan,mielipiteen rajoittamisen ja yksityisyyden loukkaamisen vielä suurempana uhkana.Uskokaa jo nyt vanhemmat ihmiset netti ei tule häviämään mihinkään,joko me haluamme olla tietoyhteiskunta tai sitten me vetäydymme kuoreen ja katsomme sivusta kuinka muu maailma ajaa ohitsemme!

Mikä siellä internetissä on niin vaarallista, ettei lapsi siellä saisi liikkua? (ok siellä on pornoa, väkivaltaa, pahoja ajatuksia jne… mutta harvemmin lapset niitä tietoisesti metsästävät tai silloin on jo joku alkujaan pielessä) Eikö lapsen pitäisi oppia myös suojautumaan itse näitä vastaan? Silmät ummistamalla ei lasten elämä muutu turvallisemmaksi. Keskustelemalla ja suojautumismekanismeja opiskelemalla voi olla vähän vahvemmilla.

Koulussa tulisi opettaa, että on ok puhua aikuiselle ahdistavista tunteista ja asioista joita on kohdannut (ei koske vain nettiä). On myös ok sulkea telkkari, netti tai juosta pois itsensäpaljastajan luota. Lapsi/nuori voi kohdata hirveyksiä ihan missä vaan, hänelle pitäisi kertoa miten voi suojautua hämmentäviltä pahoilta ja epämielyttäviltä asioilta. Nuoren/lapsen olisi hyvä oppia tunnistamaan hälyttävät tilanteet. Hänen pitäisi myös oppia pohtimaan syitä, miksi joku haluaa tehdä murhista tv-sarjoja ja mitä sen katselija saa siitä irti. Tämän opettelussa tarvitaan aikuista, tosin moni aikuinenkaan ei näitä taitoja vielä omaa. Ketään ei saa eikä pidä altistaa kamaluuksille, mutta mitä tehdä, kun niitä kohtaa?

Elämme yhteiskunnassa, jossa valvonta koetaan valistusta tehokkaammaksi. Voisiko tämä muuttua? Voisiko ihmiseen itseensä luottaa, ettemme tekisi itsellemme isoveljeä, jolla on valta rajata perusoikeuksia pelkojemme varjolla?

Valvonta ja turha sellainen on ikävää ja ärsyttävää ja loukkaa perus- ja ihmisoikeuksiakin! Sensurointi on vielä ikävämpää ja raivostuttaa todella, kun yrität avata keskustelua ja asialliset kannanottosi poistetaan pysyvästi vain sen tähden, että olet kritisoinut yksityistä korkeaa ”poliitikko/virkamiestä” ja yleisellä tasolla antanut aihetta keskusteluun joka koskettaa 250.000 suomalaista (au-lasta), eli siis vielä kerran: ”avioliiton ulkopuolella syntyneitä” ja heidän oikeuttaan tietää biologinen alkuperänsä!

Hovioikeuksien ratkaisukäytäntö – suhteessa isyyden vahvistamista koskeviin kanteisiin on epäselvä, kun kantajana on ”au-lapsi” ja (täysi-ikäinen). Korkeimmalla oikeudella ei juurikaan ennakkotapauksia ole, MUTTA nyt ON: Laakso vs. Söderman 13.11.08 ja diaari.nro (S 2009/7).

Suomea on viimepäivinä kritisoitu, että olisimme konsensuksestamme johtuen ns. ”lume demokratia” ja tähän on pakko yhtyä, jos ei asialliset kirjoituksetkaan pysy vuorokautta pidempään blogeissa ja eri nettiforumeilla.. Itselläni on siitä jo 7 vuoden kokemus, ettei ole tahtonut pysyä ja olen joutunut useinkin ankaran sensuroinnin kohteeksi, kun olen esittänyt vain väärän ”nimen”!!??

Tänään eduskunta vahvistanee ”Lex Nokian” ja internet- alamäki on alkanut…

EKL, eiköhän tämä kommenttisi mene nyt täysin aiheesta sivuun.

Miksi menisi ”aiheen sivuun”?

Kun tuon alustuksen luin ”Stasineen – kaikkineen”, niin sopii hyvin aiheeseen. Onko valvontayhteiskunnassa ”sana vapaa” ja voinen 20 vuoden kokemuksella todeta, ettei ole!

Puhelinvertaus on sinänsä oikein osuva, miltä tosiaan tuntuisi jos vanhemmat kuuntelisivat lasten puheluja? Se, että internetistä voi löytää paljon sellaista tietoa miltä vanhempi mieluusti suojaisi pikku kullannnnuppunsa, ei ole järkevä peruste kieltää lapselta netin käyttöä. Samoin sitten pitäisi kieltää myös kirjaston käyttö; lainausautomaatilla kaikenikäiset oman kirjastokortin omistavat voivat lainata esimerkiksi kaikenlaista tietoa elämästä raamatusta Markiisi de Sadeen.
Ainakaan vielä ei tietääkseni missään kirjoissa ole (vielä) K-18 merkintää.
Lasta ei voi eikä pidä suojella maailmalta, mutta vanhempien ja koulun tehtävä on opettaa häntä käsittelemään asioita joihin hän todennäköisesti tulee törmäämään. Sekä kasvattaa lapselle luottamus siihen, että hän voi aina kysyä mieltä askarruttavista asioista.

Hyvät keskustelijat! Rekisteröitykää sivuston käyttäjäksi, niin minäkin näen, kun kommentoitte. Ja älkää tyrkyttäkö minulle mitään ”syötettä”, olen ihan tumpelo näissä tietotekniikka-asioissa. Ei, se ei johdu siitä, etten ole saanut nettiopetusta koulussa. Minulla on vain peukalo keskellä kämmenselkää.

Näitä luetaan juuri nyt