Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen Nuorten Ääni -toimituksen blogi.

Kahdeksan parasta

Henri Miettinen
Blogit Megafoni 20.3.2012 08:23

Jääkiekko on katsojamäärän ja medianäkyvyyden perusteella Suomen suosituin urheilulaji ja SM-liiga on maamme seuratuin sarja.

Lajin suurena ystävänä minua ihmetyttää järjestelmä, jonka mukaan kymmenen joukkuetta pääsevät kuudenkymmenen runkosarjaottelun jälkeen pudotuspeleihin, eikä kahdeksan kuten vielä vuonna 2003.

Enkä ole ainoa tästä asiasta purnaava, sillä Suomen suurimman jääkiekkosivuston keskustelupalstalla riittää asiasta puhetta vieläkin. Vaatimukset ovat selvät: luovutaan niin kutsutuista säälipleijareista ja palataan edellä mainittuun järjestelmään.

Miksi sitten pudotuspelien pääsevien joukkueiden määrää on nostettu? Rahan takia tietenkin. Mitä enemmän otteluita joukkueet pelaavat, sitä enemmän rahaa liiga saa. Nimittäin runkosarjan otteluista saatavat tulot menenvät seuroille, kun taas pudotuspeleistä saatavat rahat menevät liigan kassaan.

Fanin näkökulmasta katsottuna tälläiset villi kortti -kierroksen ottelut ovat turhia, sillä kuusi parasta joukkuetta odottavat muutaman päivän vastustajiaan puolivälieriin ja toisaalta näissä otteluissa ei oikein ole tunnelmaa edes tv:n välityksellä. Siniset puuvillakankailla päällystetyt penkit ammottavat tyhjyyttään lukuun ottamatta päätyjä, joissa muutaman ottaneet miesfanit hurraavat suosikkijoukkueelleen.

Ratkaisua tähän dilemmaan ei tarvitse etsiä kaukaa, Ruotisissa ja maailman parhaassa jääkiekkoliigassa NHL:ssä kahdeksan parasta kahdesta konferenssista pääsevät pelaamaan mestaruudesta.

Samaan kannattaisi palata täälläkin. Onhan se mukavaa, kun puolen vuoden raatamisen jälkeen alkaa niin kutsutut Tosipelit, silloin fanienkin odotusarvo nousee ryminällä, mutta sitä ennen odotetaan kevättä.

Henri Miettinen

Keskustelu

Jääkiekko on urheiluviihdettä massoille, runkosarja varsinkin.
Urheilullinen osuus alkaa lähinnä vasta pleijareissa, runkosarja on vain työtä josta maksetaan palkkaa.

Jokainen sm-liigan pelaaja haluaa myöskin menestyä urheilijana, ja säälipleijareiden kautta useampi pääsee nauttimaan urheilullisesta osuudesta. Luonnollisesti organisaationa sm-liiga haluaa myöskin saada kassaansa valuuttaa ja heidän intresseissään on mahdollisimman paljon pelejä joissa kassavirtaa kasvatetaan.

On myös eräs suuri yksityiskohta jonka kirjoittaja unohti, yksilön fyysinen suorituskyky.
Runkosarjan jälkeen saatava lepoviikko tulee todella tarpeeseen, kaikilla pelaajilla, syksystä alkanut työkausi vaatii veronsa. Säälipleijarin kautta tuleva joukkue siis maksaa hintaa antamalla tuon edun joukkueelle joka on pleijareihin suoraan mennyt.

Säälipleijarit olkoon siis ns.väliaikaviihdettä siihen asti kun joukkueet (ja yksittäiset pelaajat) pistävät itsensä täyteen iskuun ja alkaa sm-liigan urheilullinen osuus, se aika jota kaikki pelaajat vesi kielellä odottavat … katsotaan mistä kana ureansa poistaa ja mihin rahkeet todella riittävät.

En ole varma ymmärränkö tuon parannusehdotuksen – että siis kahdesta konferenssista kahdeksan joukkuetta? Mutta 2 x 8 on edelleenkin 16. Eli eikös tätä luokkaa ole seuroja koko liigassa. Mitä hyötyä runkosarjan pelaamisesta sitten olisi.

Hmmm MM-kisoista muistan esimerkkinä kun finaali muutettiin kahden ottelun mittaiseksi. Tämä ei minusta lisännyt mitään positiivista asiaan ja siitä luovuttiin. Nämä laventamiset eivät siis toimi.

Tekstissä otan kantaa SM-LIIGAN pelijärjestelmään, Lopun kappaleessa viittan Elitserienin ja NHL:n yksinkertaisempaan pudotuspelijärjestelmään, josta voitaisiin ottaa mallia.

Näitä luetaan juuri nyt