Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen Nuorten Ääni -toimituksen blogi.

Journalismi muuttuu epäluotettavammaksi

Megafoni
Blogit Megafoni 1.8.2016 10:53

Tieteellisiä tutkimuksia näkyy nyt kaikkialla. Joka päivä lehdissä ja myös muissa medioissa esitellään uutisena jokin tutkimus tai keino, miten voi elää paremmin. Journalismi on menossa siihen suuntaan, että toimittajat käyttävät blogeja, Twitteriä ja Facebookia lähteinä. Ovatko nämä lähteet enää luotettavia, kun yritykset ja yksityishenkilöt voivat vaikuttaa siihen, mitä ja miten mediassa käsitellään?

Nykymaailmassa voi saada tietoa helposti. Myös toimittajat voivat tehdä uutisia helposti leikkaa-liimaa-tekniikalla. Se voi johtua kiireestä tai kilpailusta sosiaalisen median kanssa. Copy-paste ei ole aina paha, mutta toimittajan pitää tarkistaa miten, miksi ja kenelle tutkimus on tehty.

Suomessakin kirjoitetaan paljon näitä copy-paste-uutisia. Vaikka Suomen journalismin luotettavuus on parempaa moniin muihin maihin verrattuna, on kiinnitettävä huomiota siihen, mihin suuntaan journalismi Suomessa on menossa. Nykyään mediataloissa on kiire ja resurssipula ja faktantarkistus kärsii. Helposti voi tulla julkaistuksi väärää tietoa ja copy-pasten ansiosta se leviää.

Suomen Lääkäriliitto ja Suomen Journalistiliitto ovat kirjoittaneet suosituksen lääketiedettä koskevasta uutisoinnista, mutta siinä on vielä parannettavaa. Ohjeet eivät ota kantaa esimerkiksi siihen, jos toimittaja kirjoittaa luontaistuotteesta kuin se olisi lääke.

Esimerkkinä huonosta tiedeuutisoinnista on uutinen, jossa kerrotaan, kuinka  suklaan syöminen raskauden aikana voi vaikuttaa sikiön kasvuun ja lapsen persoonallisuuteen. Tästä aiheesta on tehty useampi uutinen. Suomessa Helsingin Sanomat (10.2.2016) referoi kanadalaista tutkimusta, jonka mukaan suklaan syöminen raskausaikana voi auttaa sikiön kasvua. Tiede-lehdessä (9.4.2004) oli kirjoitus samasta aiheesta. Silloin kyseessä oli suomalaistutkimuksesta tehty uutinen, jossa kerrottiin suklaan syömisen raskausaikana vaikuttavan lapsen temperamenttiin.

Kun tutkimuksiin perehtyy, huomaa, että uutisissa ei ole kerrottu kaikkea. Suomalaistutkimuksessa tutkijat kertovat tutkimusraportissaan, että tutkimus on puutteellinen. Tutkimustulos ei siis ole täysin luotettava. Esimerkiksi AJOG (American journal of obstetrics and gynecology) on julkaissut tutkimuksen, jonka mukaan suklaalla ei ole vaikutusta sikiön tai lapsen kasvuun, tosin temperamenttiin AJOG:in julkaisema tutkimus ei ota kantaa.

Voidaan kysyä, miksi toimittajat eivät ole kertoneet kaikkea tutkimuksista. Olivatko he perehtyneitä aiheeseen, mutta päättivät vain jättää oleelliset tiedot kertomatta? Vai oliko kyseessä kiireessä tehty klikkijuttu? Voidaan myös kysyä, miksi on vain otettu kiinnostava aihe, mutta ei perehdytty tutkimukseen.

Toimittajilla pitäisi olla tarpeeksi aikaa tutkia aiheita, joista he kirjoittavat. Erityisen tärkeää se on tieteellisistä tutkimuksista uutisoitaessa, sillä ne voivat vaikuttaa näkökulmiin ja ajatuksiin yhteiskunnassa.

Tieteellistä tutkimusta rahoittavat eri ryhmät, jotka saavat suoraan tai välillisesti hyötyä, kun tutkimukset julkaistaan suurelle yleisölle. Toimittajan pitäisi selvittää, miksi tutkimus on tehty, kenelle se on tehty ja miten se on tehty. On selvää, että emme voi saada mediasta kaikkia tietoja kaikista tieteellisistä tutkimuksista. Siihen ei olisi aikaa eikä rahaa. Mutta on tärkeää, että tutkimuksen taustoista, kuten tekijöistä ja rahoituksesta, kerrotaan selkeästi uutisissa, koska se voi vaikuttaa siihen, miten uutiseen reagoidaan.

Me lukijat olemme myös vastuussa tästä uudesta trendikkäästä tieteellisen tutkimuksen seuraamisesta, koska me klikkaamme ja luemme vain mielestämme mielenkiintoisimmat artikkelit. On myös hyvin ymmärrettävää, että lehdet julkaisevat enemmän näitä uutisia, kun ne yrittävät pärjätä vaikeassa taloustilanteessa.

Ristiriitaisista tutkimustuloksista lukeminen voi lisätä epävarmuutta ja vaikuttaa käsitykseemme tieteen luotettavuudesta. Tämä voi olla vaarallista. Jos jatkamme samalla linjalla, kohta emme voi enää luottaa niihin tutkimuksiin, jotka voisivat parantaa terveyttämme.

Megafoni

Kirjoittajat ovat pääkaupunkiseudulla asuvia nuoria. Nuorten Ääni -toimitus tuo nuorten näkökulmia esille mediassa.

Keskustelu

Tuo hesarin juttu näkyy olevan käännösreferaatti täältä

http://www.medicalnewstoday.com/articles/306103.php

Ja tätähän suomalainen journalismi nykyään on, otetaan joku nettijuttu jostain ja sitten käännetään siitä sana sieltä toinen täältä ja kolmas vähän väärin ja sitten vaan eetteriin sen kanssa. Eli tuskin toimittaja on edes avannut koko tutkimusta, kääntänyt Medical newsseistä sen minkä on osannut. Rokrok.

Näitä luetaan juuri nyt