Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen Nuorten Ääni -toimituksen blogi.

Istujasukupolvi luo seisomisesta ongelman

Vivi Mattsson
Blogit Megafoni 14.5.2013 12:30

Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö liikunta olisi ihmiselle elintärkeää. Aiemmin historiassa ihminen on joutunut laittamaan itsensä likoon selviytyäkseen: ruokaa ei välttämättä löytynyt kaupan hyllystä. Oli luonnollista viettää suuri osa ajasta ulkona metsästämässä, viljelemässä ja tekemässä muuta fyysisesti rankkaa. Ei silloin ollut erikseen käsitettä ”liikunta” tai ”urheilu”.

Nykyään on toisin. Huomaamattamme käytämme suuren osan päivistämme istuen (niin kuin luultavasti teet nytkin). Siitä on tullut tapa.

Heräämme aamulla istumaan aamupalapöytään, autoon tai bussiin, töihin tai kouluun. Lisäksi vapaa-ajalla istumme television ja tietokoneen äärellä, elokuvissa ja ravintoloissa.

Istuminen on nyt normi. Liikuntaa ja urheilua lähdetään erikseen harrastamaan. Niistä on luotu jotain, jolla yritämme pelastaa terveytemme istuvalta elämäntyyliltä.

Ai miten niin pelastaa terveytemme? Heidi Väärämäki (HS 9.5.2013) kirjoitti istumisen terveyshaitoista Helsingin Sanomissa: ”Kaikkia haittoja ei vielä edes tiedetä, sillä tutkijat ovat heränneet selvittämään istumisen vaaroja vasta viime vuosina. Mutta se tiedetään, että istumatyöläinen kuluttaa pahimmillaan vain neljä prosenttia enemmän kuin sohvaperuna.”

Todistetusti istumisella on vahva yhteys moniin yleisiin sairauksiin. On myös turha väittää, ettei se olisi osasyynä selkä-, hartia- ja niskavaivoihin sekä viimeisinä vuosikymmeninä lisääntyneeseen liikalihavuuteen. Runsas istuminen heikentää lihasvoimaa, koordinaatiota ja tasapainoa, sillä useille lihaksille istuminen on täydellinen lepotila.

Liika istuminen on haitallista, vaikka olisit muuten aktiivinen. Tunnin iltalenkki ei nollaa niitä yhdeksää tuntia, jotka olet päivän aikana istunut.

Koulussa meille on opetettu, ettei yli tunnin kestävä jatkuva istuminen ole hyvästä. Silti joissakin kouluissa oppitunnit kestävät 75 minuuttia. Viimeisillä tunneilla ahdistaa ja turhauttaa ja selkä on jumissa. Paikallaan oleminen tekee oppilaat levottomaksi, mikä aiheuttaa häiriötä tunneilla.

On ymmärrettävää, että maailman mukana meidänkin on muutettava tottumuksiamme. Nyky-yhteiskunnassa jonkun on yksinkertaisesti pakko tehdä töitä tietokoneen äärellä, ja keskittyminen on helpompaa istuen.

Onhan se helpompaa istua bussin penkille ja katsoa vahingoniloisesti niitä, jotka nyrpein naamoin joutuvat seisomaan. Onhan se ihanaa ottaa ilo irti TV:n katselusta sohvalla löhöillen.

Ongelma on se, että me menemme helpomman kautta. Luomme ongelmia, koska ratkaisuja on jo liikaa.

Jokainen meistä on itse vastuussa terveydestään. Mitä sinä tarvitsisit istumisen vähentämiseksi? Neuvoja ja valistusta vai ehkä vain vähän lisää mielikuvitusta?

Omaa elämäntapaa voi muuttaa jo pienin askelin: lyhyillä jumppatauoilla, antamalla istumapaikan bussissa kanssamatkustajalle, kävelemällä tai pyöräilemällä kouluun.

Vivi Mattsson

Keskustelu

”Koulussa meille on opetettu, ettei yli tunnin kestävä jatkuva istuminen ole hyvästä. Silti joissakin kouluissa oppitunnit kestävät 75 minuuttia.”

Itseasiassa (ainakin omana kouluaikana oppitunnin pituutena käytetty) kolme varttia on aikalailla yhteen asiaan keskittymisen raja. Kuitenkin muistaakseni jo puolen tunnin jälkeen keskittyminen alkaa pudota rajusti. Tuollaisessa 75 minuutin blokissa on siis kolme varttia huonosta olemattomaan keskittymiskyvyllä varustettuja oppilaita.

Mitä taas selkä- ja hatiaongelmiin tulee, niin normaalit konttorituolit ovat niiden suhteen aivan liian mukavia. Ei ole mitään järkeä, että tuolissa voi istua mukavasti paikallaan vaikka koko työpäivä. Sen sijaan kova, mutta hyvin muotoiltu tuoli olisi luultavasti paljon terveellisempi, koska se pakottaisi vaihtamaan asentoa, mutta ei olisi epämukava.

Hyvin, hyvin kauan sitten erä apinarotu alkoi liikkua kahdella jalalla ja alkoi nimittää itseään ihmiseksi.

Ruumiinrakennetta ei kuitenkaan kukaan muistanut korjata kaksijalkaiselle sopivaksi ja niin meillä vielä tänä pävänäkin nelijalkaisen selkä joka ei luontevasti sovi kaksijalkaiselle. (Takaa lääketehtaille suuret tulot).

En oikein osaa sanoa miten sitä pitäisi korjata paitsi tietenkin suurentaa nikamat, niinhän koneillekin tehdään…jos akseli on heikko, laitetaan paksumpi.

Ehkä seuraava evoluution ratkaisu onkin joko nikamien vahvistaminen tai sitten ”istuva ihminen”.

On puhuttu ”käteväihmisestä”…kai tieteen ilmaisuna, sille jatkoksi sopisi hyvinkin ”ahkeraihminen”, mutta nyt on kuitenkin näkyvissä jo seuraava ihmisrotu…”lihavaihminen” ja siihen lopuksi tulee enää vain ”laiskaihminen”.

Näinkin voidaan nähdä ihmiskunnan historia alusta loppuun. Silloin ei ole enää ketään kaivamassa luitakaan.

Näitä luetaan juuri nyt