Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen Nuorten Ääni -toimituksen blogi.

Huoriin vai pössyttelemään?

Megafoni
Blogit Megafoni 29.10.2009 14:57

Viikko Amsterdamissa antaa kiinnostavan näkökulman suomalaisen yhteiskunnan normeihin.

 

Lähdin syyslomalla kahden ystäväni kanssa Amsterdamiin. Suunnitellessamme kaupunkimatkaa lähes kaikkien reaktiot tuntuivat olevan samanlaisia. Amsterdamiin on mahdollista mennä kahdessa tarkoituksessa: käyttämään kannabista tai maksullisten naisten palveluita.

Kun kävelin ystävieni kanssa Amsterdamin kyseenalaisen maineen luoneella kuuluisalla Punaisten lyhtyjen alueella, tajusin mielenkiintoisen seikan: voisin matkan jälkeen naureskella ja vitsailla jopa perheen ja sukulaisten kanssa ikkunoiden naisista, mutta ajan viettäminen kannabista myyvissä coffee shopeissa tuomittaisiin heti. On mielenkiintoista, että prostituutiota pidetään Suomessa viime kädessä pienempänä pahana kuin pössyttelyä.

Amsterdamin keskusta, jossa kannabiksen käyttö ja prostituutio ovat suurelta osin näkyvää ja laillista, on ensitunnelmaltaan Helsingin usein väkivaltaista keskustaa huomattavasti turvallisempi ja rauhallisempi. Amsterdamissa kyseisten palveluiden välittäminen ei ole rikollisten käsissä niin kuin Suomessa, jossa humalaisten ja agressiivisten viikonlopunviettäjien ennalta arvaamattomia päänliikkeitä saa varoa alituisesti.

Matkustaminen opettaa, että oman yhteiskunnan normeja saa, pitää ja kannattaa kyseenalaistaa. Vaikka kotipuolessa kuitenkin oltaisiin mitä mieltä, Amsterdamin kävijän ei kannata omistaa matkaansa kaupungin kuuluisimpien tuotteiden parissa irstailuun. Sellaiset turistit kun erottaa joukosta heti.

Jalmari Sarla

 

Megafoni

Kirjoittajat ovat pääkaupunkiseudulla asuvia nuoria. Nuorten Ääni -toimitus tuo nuorten näkökulmia esille mediassa.

Keskustelu

Huomenta,

Riski-Anan ja Sarlan kirjoituksissa minua huolestuttaa suhde isänmaallisuuteen. Tämä blogi ja lehti ponnistaa käsittääkseni juuri tästä arvosta. Tohtorikin sai taannoin toimitukselta varoituksen, kun ei ilmeisemmin tajunnut kunnioittaa isänmaallisuutta lehden käsityksen toivomalla tavalla.

Isänmaallisuuteen kuuluu keskeisenä ihmisen kunnioitus ja dialogi. Olen sitä mieltä, ettei Sarlan teksti tavoita etenkään naisen kunnioittamista, vaan tietyt naiset nähdään huorina, jota voi käydä tirkistelemässä kavereiden kanssa. Se on huolestuttavaa tulevaisuutta ajatellen. Edelleen minua huolestuttaa tämän lehden välittämä ihmiskäsitys naisista: onhan toimituksen ”pojat” hyväksyneet Sarlan kirjoituksen lehteen. Hyvä kysymys kuuluukin millaista naiskäsitystä Suomen Kuvalehti ylläpitää ja välittää tuleville sukupolville? Entä Nuorisoasiankeskus ja Opetusministeriö?

Jalmari Sarla kirjoitti: ”voisin matkan jälkeen naureskella ja vitsailla jopa perheen ja sukulaisten kanssa ikkunoiden naisista”

Onko todella niin, että Jalmari Sarla naureskelee ja vitsailee itseään myyvistä naisista joista jotkut saattavat olla ihmiskaupan uhreja, toiset huumekaupan uhreja. Millä ihmeen tavalla Jalmari Sarla ja hänen perheensä ja sukulaisensa pitävät itsään niin paljon parempina ihmisinä, että heillä on kyky naureskella ylipäätään jostakusta toisesta, saati toisesta, joka on ajautunut (syystä jota emme kunkin kohdalla tiedä) prostituutioon. Onko syynä tähän se suuri ylemmyydentunto, jota Jalmari Sarla kokee myös mielensä mukaisesti ulkonäöltään irstailijoina pitämiinsä henkilöihin?

Jalmari Sarlan kirjoitus on täynnä argumentaatiovirheitä, ja sisällöltään se on kuvottava. Voi hyvin ymmärtää, ettei Jalmari Sarla todennäköisesti ymmärrä mitä on nähnyt suuressa maailmassa, sen valot ja äänet on kenties huumanneet vastakuorituneen Jalmari Sarlan, yhtä hyvin voisi ymmärtää myös sen, että pikku-toimittaja haluaa provosoida, mutta sitä ei, ei voi ymmärtää, että Suomen Kuvalehti ylläpitää tämäntasoista kirjoittelua omilla sivuillaan.

”ei voi ymmärtää, että Suomen Kuvalehti ylläpitää tämäntasoista kirjoittelua omilla sivuillaan”

Samaa mieltä, mutta lähinnä Kuvalehti down -tyyppisten kirjoittajien takia. Kaikenlaisia hihhuleita.

Itse aiheesta: käsittääkseni alkuperäisen tekstin tarkoitus oli huomioida eri yhteiskuntien sallittuja normeja ja tabuja. Mutta sitä en ymmärrä, että kuinka tämän asian esiintuominen olisi kuvottava ja argumentaatioltaan virheellinen? Ehkä edellinen ”keskustelija” vaivautuisi selittämään.

Jos alkuperäinen kirjoittaja sanoo, että prostituoiduille voi kotomaassa naureskella, ei kai se tarkoita, että hän automaattisesti heittää herjaa ihmiskaupan uhreista yksilöinä. Niitä asioitakin voi käsitellä myös huumorin kautta, tiemmä. Sarlan alkuperäinen teksti oli siitä hyvä, että se sentään nosti tämän asian esiin ja siinä samalla antoi jengille mahdollisuuden jeesustella kirjoittajan motiiveilla.

Ehkä Jalmari osui kuin osuikin oikeaan: huorista ja pössyttelystä saisi Suomessa kirjoittaa (ajatella) vain yhdellä tavalla. Ja olkaamme nyt närkästyneitä, kun on kirjoitettu toisella tavalla!

Joko se isänmaallinen sotaväki sotamiehineen (trooper) kutsuttiin apuun taisteluun? Ettei vain käsityksissä tapahtuisi muutosta ja huoria voi käydä edelleen tirkistelemässä. Päällystöä ovat ilmeisesti vielä piilossa olevat (tuttava & isänmaahenkiset )juristit, jotka teroittelevat sotakirves-argumenttejaan oikeusprosessia varten. Vai mitä hyvät herrat? Pannaan toistamieltä olevat oikeusteitse kuriin ja ”herran” nuhteeseen.

trooper kirjoitti: ”Ehkä Jalmari osui kuin osuikin oikeaan: huorista ja pössyttelystä saisi Suomessa kirjoittaa (ajatella) vain yhdellä tavalla.”

Olen tätä mieltä: kaikista ihmisistä saa kirjoittaa vain yhdellä tavalla. Kunnioittavasti. Mikäli lähdetään toiselle tielle, ollaan siinä missä nyt ollaan.

Prostituutiosta lienee kirjoitettu eniten maailmassa. Aina Raamatun teksteistä lähtien. Ilmiö, mikä Sarlan kirjoituksessa minua eniten vaivasi liittyi nimenomaan vanhoilliseen näkemykseen prostituutiosta. Megafonissa pitäisi olla mukamas tuoreita näkökulmia tarjolla: pah sanon minä.

Sarla olisi voinut lähestyä uudesta näkökulmasta kysymällä: millainen tapahtuma prostituutio on suomalaisessa yhteiskunnassa? En usko, että matkaa Amsterdamiin olisi tarvittu. Toki vertailuaspekti ulkomaiseen kehitykseen on tarpeen, mutta että tällaisella syysloma-syyllä harrastetaan osallistuvaa journalismia! Huh huh.

kovaluisin toimittaja menee ja ostaa tunnin yhdeltä näistä avuttomista ilolintusista ja kertoo kokemuksestaan. eli jos tirkistelyssä on jotain väärää, niin se, että se jäi sille asteelle.

pitäisi pestä kätensä samassa vedessä asianomaisten kanssa. nyt kateltiin kaikki sitä hommaa sormien läpi.

no ehkä vähän liian työläs produktio ja oli ihan tuore ja terveellinen kannanotto mutta samoin kritiikissä oli omat pointtinsa.

>Olen tätä mieltä: kaikista ihmisistä saa kirjoittaa vain yhdellä
>tavalla. Kunnioittavasti. Mikäli lähdetään toiselle tielle, ollaan siinä missä nyt ollaan.

Koska ”Kuvalehti down” ei selvästikään ymmärtänyt yhtään mitään mitä artikkelissa kirjoitettiin katson olevani pakotettu vääntämään ydinsanoman rautalangasta:

”On outoa että Suomessa voi naureskella sille jos käy kurkistelemassa huoria mutta ei voi naureskella sille jos käy pössyttelemässä”.

En tiedä miten tästä joku voi päätellä että kirjoittaja on epäkunniottava ilotyttöjä kohtaan.

Toisaalta tämänkaltaista älyvapaata päättelyä ei pitäisi hämmästellä, jokuhan tuossa jo ehti jopa syyttää kirjoittajaa siitä että on käynyt sekä huorissa että pössyttelemässä julkisen työnantajan piikkiin.

Kuten jenkit sanovat: internet ei ainoastaan tuo kaikkia idiootteja ruudullesi mutta paljastaa myös ääliömäisyytesi kaikille.

trooper kirjoitti: ”Mutta sitä en ymmärrä, että kuinka tämän asian esiintuominen olisi kuvottava ja argumentaatioltaan virheellinen? Ehkä edellinen ”keskustelija” vaivautuisi selittämään.”

Kirjoitan tälle palstalle vielä viimeisen kerran. Sarlan teksti on läpeensä epäargumentaatiota. Tämä nyt sitten on kai journalismin nykytaso. Räikein esimerkki on virke: ”Amsterdamissa kyseisten palveluiden välittäminen ei ole rikollisten käsissä niin kuin Suomessa, jossa humalaisten ja agressiivisten viikonlopunviettäjien ennalta arvaamattomia päänliikkeitä saa varoa alituisesti.” Kysyisin pitääkö Suomessa todellakin varoa humalaisia koska Amsterdamissa huumeet ja prostituutio ovat laillisia? Ovatko suomalaiset viikonlopunviettäjät todella ennalta arvaamattomia koska huumeet ovat Suomessa laittomia? Tällaisista virkkeistä tulisi punakynää lukion äidinkielenkokeessa. Ei tällaista pitäisi olla Kuvalehden sivuilla, edes e-sivuilla.

Riski-Ana kirjoitti: ”Koska ”Kuvalehti down” ei selvästikään ymmärtänyt yhtään mitään mitä artikkelissa kirjoitettiin katson olevani pakotettu vääntämään ydinsanoman rautalangasta: ”On outoa että Suomessa voi naureskella sille jos käy kurkistelemassa huoria mutta ei voi naureskella sille jos käy pössyttelemässä”.

Jos Riski-Ana tietää etten ymmärtänyt yhtään mitään mitä artikkelissa kirjoitettiin, mutta itse sen tietää, ei voi päätellä muuta kuin että hän on Jalmari Sarla, tai sitten edustaa Sarlan myös edustamaa sitä ylimielisyyttä jolla hän kykene erottamaan ”irstailijat”, tai edes erottautumaan jollain tapaa heistä, pelkän ulkonäön perusteella.

Riski-Ana tietää myös, ettei Sarlan teksti sisällä lainausmerkeissä hänen itsensä osoittamaa tekstinpätkää (”On outoa että …pössyttelemässä.”). Sitävastoin lainausmerkeissä oleva tekstin on R-A:n oman mielensä mukaisesti muokkaama eikä sitä siten voi esittää lainausmerkeissä (täten Riski-Ana tuottaa epäargumentaatiota samaan tapaan kuin Sarlakin). Alkuperäinen teksti sanoo: ”voisin matkan jälkeen naureskella ja vitsailla jopa perheen ja sukulaisten kanssa ikkunoiden naisista.”

En tiedä miten tästä joku ei voi päätellä että kirjoittaja on (henkilökohtaisesti) epäkunniottava ilotyttöjä kohtaan. Se, mikä tässä nimenomaisesti on kuvottavaa (epäkunnioittavan lisäksi), on se, että Kuvalehden edustama pääkaupunkiseutulainen nuori, Sarla, kertoo voivansa naureskella prostituoiduille perhepiirissä. Kysyn: minkälaisessa perhepiirissä naureskellaan prostituoiduille? Minkälaista normia tällainen perhepiiri edustaa? Edustaako ko. käytös normia edes Sarlan ikäisten pääkaupunkiseutulaisten nuorten kaveripiireille?

>Riski-Ana tietää myös, ettei Sarlan teksti sisällä lainausmerkeissä
>hänen itsensä osoittamaa tekstinpätkää (”On outoa että …pössyttelemässä.”).
>Sitävastoin lainausmerkeissä oleva tekstin on R-A:n oman mielensä mukaisesti
>muokkaama eikä sitä siten voi esittää lainausmerkeissä

Totta kai voi esittää lainausmerkeissä, koska lainaan itse kehittämääni rautalankaselitystä. Kuten selvästi kerron edellisessä lauseessa, niin selvästi että olisi luullut heikkolahjaisimmankin ymmärtävän.

Mitä tulee alkuperäiseen tekstiin niin se menee näin:

”tajusin mielenkiintoisen seikan: voisin matkan jälkeen naureskella ja vitsailla jopa perheen ja sukulaisten kanssa ikkunoiden naisista, mutta ajan viettäminen kannabista myyvissä coffee shopeissa tuomittaisiin heti”

Hän ei siis suinkaan ylenkatso ikkunoiden naisia vaan kyseenalaistaa ympäristön suhtautumisen ko. asioihin.

Ilmeisesti Saarlan tulisi siirtyä suoraan esitystapaan suurilla kirjaimilla ilman ironiaa, konditionaalia tai sivulauseita. Näin voitaisiin varmistaa että myös kansan syvät rivit ymmärtäisivät sanoman.

***että prostituoituja tai muita seksialan työntekijöitä ei nähdä tasavertaisina ihmisinä, joka johtaa siihen ettei heitä kohtaan tunneta samalla tavalla empatiaa***

Niin jo otsikossa puhuttiin rehvakkaasti ”huorista” vaikka ei liene mitään tietoa näiden ihmisten taustoista ja tilanteista. Onhan siinä latausta toisin kuin ilotytössä tai kliinisessä prostituoidussa ;)

Ja varmaan siellä on kaikki businekset ihan kunniallisten yksityisyrittäjien hallussa ;)

Matkailu avartaa?

Kerrankin suoraa ja sensuroimatonta asiatekstiä suomen kuvalehdessä. Kyseinen argumentti, mitä kirjoittaja sanoi, että ilotyttöjen tirkistelylle voi vaureskella, mutta coffarikäynnille ei, tuli juuri todistettua luettuani tämän keskustelunpätkän. Vaikka kirjoituksessa käsiteltiin kannabista paljon enemmän kuin ilotyttöjä, ilotytöistä puhutaan paljon anammän. Tämähän määrittelee jo suomalaisen mielessä vellovia tabuja ja arvoja: on hyväksyttävämpää ostaa seksiä, kuin ostaa kannabista.

Ja täällä mitä on näitä moralisoivia tohtoreita, niin mitä se teille kuuluu missä kenenkin tulisi käydä je minne kelläkin olisi asiaa. Itseäni ei voisi arkkitehtuuri kiinnosta juuri ollenkaan. ehkä juuri sen verran että kiertäisin pari nähtävyyttä ja katselisin amsterdamin katukuvaa. Sensijaan Coffeeshopeissa käynti kiinnostaa suuresti, ilotyttöjäkin on ihan kiva katsella ohikulkumatkalla, mutta ei kai terveen nuoren miehen tarvitse seksistä maksaa?? vaikka ihan kiva kokemushan se varmasti olisi, jos olisi niin paljon rahaa.
Amsterdamissa on suuri osa turisteista juuri nitä ”hörhöilyturisteja”, mutta se miten heidät määritellään on jo eri juttu. Siinä ei ole mitään hörhöilyä, jos on pelkkä kannabisturisti, joka ostaa gramman pari kukkaa ja rentoutuu puiston penkillä tai kanaalin varrella. Mutta niitä oikeita hörhöilyturisteja ovat ne, ketkä ensin menevät ja juovat itsensä känniin, sitten uskaltautuvat coffeeshoppiin ja sitten juovat vähän lisää, ja huutavat rivouksia keskellä öistä amsterdamia. Siinä on se erotettava ryhmä, joka on valitettavan suuri.
tottakai Amsterdamissä käyneenä, on tullut tehtyä sitä ”normaalia” turistiaktiviteettia; museoiden kiertelyä, nähtävyyksiä, ulkona syömistä ja tuopillisen nauttimista. Tähän päälle on sitten tullut käytyä coffeeshopeissa ja käyty katsomassa se kuuluisa Red Light District. täten katson olevani aivan täysin normaali ja ennakkoluuloton amsterdamin turisti.
Ja siinä kirjoittaja on aivan oikeassa, että öinen Amsterdam tuntuu paljon turvallisemmalta, kuin öinen suomalaiskaupungin taksijono.

Sen miksi joku käy huorissa pystyy ymmärtämään lähes kuka tahansa. Seksi ei ole mitenkään outo asia suomalaisille, vaikkei seksiä itse ostaisikaan tai vaikka sen tuomitsisikin. Huumeet – oli sitten kyseessä mieto kannabis tai suonensisäinen heroiini – eivät kuitenkaan ole kovinkaan monelle suomalaisista millään tapaa arkinen tai tuttu asia. Ei keskiverto suomalainen pysty käsittämään miksi kukaan ikimaailmassa käyttäisi huumeita kun ne on demonisoitu maailman kamalimmaksi asiaksi. Uskoisin että kannabis tästä syystä tuomitaan herkemmin kuin huorissa käyminen. Seksipalveluiden ostajalle voi vielä herua sympatiaa, mutta kun ei ole minkäänlaista ymmärrystä laittomien päihteiden suhteen niin kaikki niihin liittyävä usein sitten tuomitaan tyystin.

”On mielenkiintoista, että prostituutiota pidetään Suomessa viime kädessä pienempänä pahana kuin pössyttelyä.”

Johtuisiko siitä, että prostituutio on laillista Suomessa? Ne, jotka Amsterdamiin huoriin lähtemisestä vitsailevat, eivät tosin selvästikään ole perillä tästä, mikä on perin huolestuttavaa. Vielä huolestuttavampaa on se, että laista haetaan moraalia.

Kommenttini tarkoituksena ei ole väittää, että prostituutio olisi jotenkin suurempi paha kuin hampun käyttö, eikä myöskään toisinpäin; molemmissa on kyse vain ja ainoastaan itseään koskevan päätöksen tekemisestä asiassa, joka on yleisesti paheksuttavaa. Rikoslailla ei pitäisi olla mitään tekemistä kummankaan kanssa.

”voisin matkan jälkeen naureskella ja vitsailla jopa perheen ja sukulaisten kanssa ikkunoiden naisista, mutta ajan viettäminen kannabista myyvissä coffee shopeissa tuomittaisiin heti. On mielenkiintoista, että prostituutiota pidetään Suomessa viime kädessä pienempänä pahana kuin pössyttelyä.”

tjaa, kais se riippuu siitä onko tuttavat ja sukulaiset juntteja tupauunoja vai liberaaleja kosmopoliitteja. Kyllä minnunn sukulaiseni ja tuttavani, satunnaista machoa miessovinistia lukuunottamatta ihmettelisivät ja paheksuisivat huorissakäyntiä kovasti, sen sijaan coffeeshop -kokemuksia kysyttäisiin kiinnostuneina

Helsinkiin verrattuna täällä Amsterdamissa on sekin hyvä puoli, että se ”kaupungin kuuluisimpien tuotteiden parissa irstailu” rajoittuu lähinnä sinne punaisten lyhtyjen alueelle ja coffeeshoppeihin.

Helsingissä saa koko kaupungin alueella varoa perjantai-iltaisin, mutta Amsterdamissa villi meno on vain siihen varatulla alueella. Punaisten lyhtyjen alueella ei ole pakko vierailla jos asia hirvittää. Coffeeshopitkin, joita löytyy ympäri maata, eivät mainosta tuotteitaan ulkopuolella. Heillä pitää olla näkyvillä tunnus ”coffeeshop”, sekä ovelta on nähtävä heidän valko-virheä toimilupatodistus. Mutta tuotteita ei saa olla ikkunassa näkyvillä ja jopa heidän kannabismenu pitää olla siten, että edes sitä ei pääse alaikäiset katsomaan. Hollannissa alaikäisille myyminen on erittäin suuri synti ja siitä pidetään tiukasti kiinni.

Hollannin toimilupatodistukset ovat: Sininen – ei alkoholi-, eikä kannabistarjoilua, keltainen – alkoholitarjoilu mutta ei kannabistarjoilua ja vihreä – kannabistarjoilu mutta ei alkoholitarjoilua. Ja tuon kun tietää, niin joka liikkeestä näkee sekä anniskeluoikeudet, että heidän lailliset aukioloajat.

”Amsterdamissa kyseisten palveluiden välittäminen ei ole rikollisten käsissä niin kuin Suomessa”.

Et tiedä mistä puhut.
Prostituutio on tiukasti alamaailman käsissä ja ala on jaettu piireihin.

Luulisi että alueella järjestysmiestehtävissä toimivat Helvetin enkelit olisivat kiinnittäneet huomiosi, mutta luulen että perustat tietosi esim. hesarissa olleeseen juttuun panokoppivuokraajasta, jonka
mukaan ”ala on yksityisyrittäjien käsissä”. Höpö höpö. Ja ihan voit pohtia sitäkin, että jos kaikkialla maailmassa paikalliset mafiat ottavat omansa huorabisneksestä, niin miksi ihmeessä niin ei tapahtuisi myös Hollannissa?

Amsterdamilaiset kahvilat ostavat pilvensä yleensä saksalaisilta, koska jostain syystä saksan viranomaiset eivät jaksa välittää kotikasvattajista kuten hollannissa. Jos olisin alankomaiden asukas, kasvattaisin ruohoa jotta voisin myydä sitä kahviloihin. Perus coffeeshop maksaa kukkagrammasta euron tai kaksi myyjälle ja myy itse ruohon hintaan 10-15€g. Näppärää rahastusta turisteilta, eikö?

Prostituutiosta en tiedä.

Kovien huumeiden käyttäjiä on kuitenkin kappalemääräisesti vähemmän Amsterdamissa, mitä Helsingissä. Ottaen huomioon kaupunkien kokoeron on suhteellinen ero todella merkittävä.

Meillä tosin ongelmat ovat poissa silmistä.

Tytöille punaisten lyhtyjen alue on turvallisimmasta päästä. Alueen kaikki kadut ovat videovalvonnassa ja tytöillä on hälytysnapit huoneissaan. Koska prostituutio on laillista, sitä ei tarvitse tehdä pimeästi. Poliisit myös haastattelevat alueen tyttöjä. Näin pyritään varmistamaan, etteivät he ole ihmiskaupan uhreja.

Näitä luetaan juuri nyt