Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen Nuorten Ääni -toimituksen blogi.

Hullut Päivät sekoittaa mun pään

Helmi Rantala
Blogit Megafoni 17.4.2012 15:42

Perjantai-iltapäivänä se tulee – Hullujen Päivien katalogi. Aamupalapöydässä pohdimme todennäköisesti alennuksessa olevien velurihousujen hintaa. Myös macaronsit ja tuttu käsivoide lienevät tarjouksessa.

Hullut Päivät on kuin ajanlaskutapa. Joka kevät ja syksy tiettyyn aikaan alkaa ilmaantua ylimääräistä säpinää. Jotkut hakevat töitä, lentoreittejä arvaillaan ja sitten lopulta ihmiset sekoavat täysin.

Vaikka oma keltainen vihkoseni onkin hiirenkorvilla, en silti kuulu fanaattisimpiin hulluttelijoihin. Aiemmasta viisastuneena tiedän, että muutamat henkilöt ”sairastuvat” mystisesti parahiksi keskiviikkoaamuna. On jollain tasolla sallittua jonottaa tiettyjä alennustuotteita arkivelvollisuuksien kustannuksella.

Muillakin tavarataloilla on omat alennuspäivänsä, kuten Sokoksen 3+1 Päivät ja Sellon Sembalot. Stockmann kuitenkin hallitsee alennushuumaa. Kukaan ei sano, että ”olipa taas kadulla vaaleanpunaisia kasseja”. Sen sijaan ”keltaiset kassit” ja ”kummitusmunkit” ovat jo arkisanastoa. Brändiä varjellaan tarkasti. Viime vuonna helsinkiläinen pikkuputiikki erehtyi mainostamaan tarjoustaan samankaltaisesti Hullujen Päivien kanssa. Stockmann kaatoi liikkeen oikeussalissa.

Tuotteiden hinnat tai laatu eivät ole etusijalla. Tuote kuin tuote, mutta onpahan Hulluilla Päivillä. Monet tuotteista ovat halvempia muualla – siis ilman alennusta. Esimerkiksi muutaman kympin maksava shampoo on alennuksessa viisi euroa erään toisen kaupan vastaavaa tuotetta kalliimpi.

Keskustelin Hullut Päivät -huumasta jonkin aikaa sitten ystävieni kanssa. Heidän mukaansa Hullut Päivät mullistaa tavallisen elämän Stockan maineen vuoksi. Ensimmäinen mielikuva kyseisestä tavaratalosta on kuulemma rikas eiralaisrouva käsilaukkunsa kanssa. Kun keltainen alennushuuma vyöryy kaupungin yli, on kuka tahansa tervetullut maistamaan hetkeksi tavaratalon arkea. Stockmann nettoaa avoimilla ovillaan valtavia summia rahaa.

Huomenna huomaan kotona, että laukkuni on täynnä turhia ostoksia. Keltaiset linssit päässään ihmiset hamstraavat alennustuotteita, joita eivät tule koskaan kaipaamaan.

Helmi Rantala

Keskustelu

Karnevaaliksi, kansanhuviksi muuttunut kaupan rahastuskampanja. Kaikkien alennusmyyntien äiti? Tuskin.

Älykkään suunnittelun ja luovan hinnoittelun yhdistelmä, jossa kansa iloitsee ja kassa laulaa. Voiko kauppias löytää vielä tehokkaamman tapan tuputtaa tuotteitaan ihmisille, joilla jo on kaikkea? Vai onko juuri heidän kukkaroiden avaamisen edellytys tämä hype ja häppening?

Mahdammeko silloin vielä iloita kun ne muutamat vielä jäljellä olevat kauppaketjut täydentävät koko vuodesta vastaavaa juhlaa? Ehkä.

Mutta kuten Nalle tuossa muutama päivä sitten todisti, kansa äänestää jaloillaan. Onhan se vapaampaa ja hauskempaa kuin maksaa samat tai jopa pienemmät hinnat S- ja K- kartellin rosvoritareille?

http://eaglesflysingly.blogspot.com/2012/04/terroria-tyranniassa.html

http://eaglesflysingly.blogspot.com/2012/04/terroria-tyranniassa.html

Meillähän on joka vuosi kaikkien kauppojen hullut päivät eli joulu. Kuulemma jouluna menee kaupaksi semmoinenkin tavara joka ei muulloin. Typerän ostoksenkin voi perustella että se ei tule itselle vaan menee joululahjaksi.
Eihän tällainen ole ekologisesti kovinkaan kestävää kuluttamista. Silti kaupan käymistä ja etenkin joulumarkkinoiden sujumista seurataan kovinkin huolestuneina. Autuaampi on ostaa kuin antaa?

Näitä luetaan juuri nyt