Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen Nuorten Ääni -toimituksen blogi.

Hampaattomat oppilaskunnat

Elias Tuomaala
Blogit Megafoni 24.3.2011 10:52

Koulussani toimii kuulemma oppilaskunnan hallitus, ja se edustaa kaikkia koulun oppilaita. Oppilaskunnan mielipide otetaan huomioon kaikissa koulun tärkeissä ja vähemmän tärkeissä päätöksissä. Oppilaskunnan hallituksen ydinjoukko järjestää meille koululaisille aktiivisesti tapahtumia ja sen edesottamukset ovat kaikkien oppilaiden tiedossa.

Näin siis teoriassa. Käytännössä asiat ovat kuitenkin aivan toisin.

Todellisuudessa oppilaskuntamme hallitus ei tee yhtään mitään. Niin sanottu ”hallituksen ydinjoukko”, jota muuten ei ole valittu vaaleilla ja jonka valintametodit ovat kaikille vähintäänkin epäselviä, järjestää koululaisille tapahtumia, eli antaa muutaman kerran vuodessa ohjeen pukeutua viikonpäivän värin mukaisesti tai laittaa päähänsä hassu hattu. Mitään todellisia vaikutusmahdollisuuksia ei koulumme oppilailla ole, sen paremmin oppilaskuntana kuin yksilöinäkään. Ne päätökset, jotka koulussamme tehdään, tehdään hiljaa ja suljettujen ovien takana. Ja niitä tekevät aikuiset.

Ikävä kyllä kouluni ei ole millään tavalla poikkeus. Paikallisesti ilmenee varmasti jopa siedettäviä suorituksia, mutta useimmissa yläkouluissa kautta maan oppilaskuntien hallitukset ovat lähinnä säälittävää katseltavaa, turhia ja vaikutusmahdollisuuksiltaan olemattomia. Ymmärrän, ettei peruskoululaisia välttämättä pidetä täysin kykenevinä osallistumaan koulun päätöksentekoon, mutta eikö 13-16 -vuotiailta yläkoululaisilta voisi odottaa kykyä jonkinlaisen järkevän mielipiteen muodostamiseen? Surullista jos ei, sillä lienee vaikeaa lisätä kouluviihtyvyyttä kysymättä kouluviihtyjiltä itseltään, eli koulun oppilailta, miten siellä kouluissa oikein viihtyisi paremmin.

Ikävintä ei kuitenkaan ole, että koulun päätökset johtavat oppilaiden vierastamiin olosuhteisiin kouluissa. Huono kouluviihtyvyyshän johtaa ”vain” heikkojen oppimistulosten, koulukiusaamisen ja sääntörikkomusten lisääntymiseen – pikkujuttuja, ainakin päättäjän näkökulmasta. Sen sijaan paljon huolestuttavampaa on oppilaskunnattomuuden vaikutus nuorten haluun vaikuttaa. Sillä kuinkapa nuoret kiinnostuisivat tulevaisuudessakaan vaikuttamisesta, jos heille jo kouluiästä lähtien on tuputettu pelkkiä näennäisiä hallituksia ja turhia oppilaskuntia? Ehkä nuorten äänestysprosentin lasku ei olekaan niin kovin yllättävä ilmiö.

Suurin ongelma kouluissa ei suinkaan ole, että oppilaskunta-elimet puuttuisivat kokonaan. Nykyään jonkinlainen oppilaskunnan hallitus löytyy miltei joka koulusta, mutta ikävä kyllä osuvampi nimitys niille olisi oppilaskunnan räsynykkehallitus. Sillä räsynukkemaista aktiivisuutta ja toimintakykyä ne tyypillisesti tosiaan edustavat. Tokikaan kaikkia koulun asioita ei voida viedä oppilaskunnan kautta, mutta miksei oppilaille voitaisi antaa mahdollisuutta käyttää ääntään edes pienissä, suoraan heihin vaikuttavissa asioissa, esimerkiksi välituntien pituuksissa tai penkkien hankkimisissa käytäville?

Kuulemma joissain paikoin oppilaskunnan edustajat päästetään mm. opettajankokouksiin ja koulun johtokuntaan. Useimmissa kouluissa näin ei kuitenkaan ole, eikä oppilaskunta siis saa lainkaan tilaisuutta sanoa sanaansa mihinkään etukäteen. Hankalaa siinä mielessä, ettei ole kovinkaan helppoa kertoa mielipidettään päätöksestä, jos ei edes tiedä sitä valmisteltavan. Lisäongelmana on, etteivät tavalliset oppilaat yleensä lainkaan tiedä, mitä hallitus tekee. Se vie usein viimeisetkin uskottavuuden rippeet hallitusten toiminnalta.

En suinkaan ole sellaisessa harhaluulossa, että kouluissa ylipäänsä tehtäisiin joitain jättiläismäisiä päätöksiä, jotka olisivat verrannollisia ”oikean maailman” päätöksentekoon. Tai että kouluista pitäisi tai edes olisi mahdollista tehdä demokraattisen yhteiskunnan pienoismalleja. Tai että koulujen ja oppilaiden suhde olisi identtinen verrattuna valtion ja kansalaisten suhteeseen. Mutta minusta olisi silti mukava tietää, että valitsemani edustajat saisivat kertoa oppilaskunnan kannan koulussa tehtäviin päätöksiin, ja että nuo edustajat myös ainakin kysyttäessä osaisivat kertoa, millä perusteella se kanta oikein muodostettiin. Minusta olisi myös mukava tietää voivani vaikuttaa, jos en Suomen valtiontalouteen, niin ainakin oman kouluni pieniin ja ehkä suurempiinkin päätöksiin. Olen myös vakuuttunut siitä, että tähän tilanteeseen on mahdollista päästä, mieluummin opettajainhuoneissa ja kanslioissa ympäri Suomea, ja ehkä jopa Arkadianmäellä asti.

Elias Tuomaala

Keskustelu

Kirjoitus kuvaa Suomen demokratiaa ihan yleisesti, joka on vain näennäistä. Ei ihmisillä tässä maassa ole mitään mahdollisuuksia vaikuttaa mihinkään eikä kukaan kuuntele kansaa.

Opettajana olen samaa mieltä kaikesta mitä sanot. Pitäisikö sanoa valitettavasti, sillä oppilaskuntatyössä on tosiaan paljon parannettavaa. Tuleviin opseihin pitäisi ilman muuta laittaa oppilaskunnillle suurempaa roolia, vaan opetushallitus taitaa olla aika hampaaton.
Hienoa että sinä olet oivaltanut oppilaskuntien merkityksen. Tehdään vain koko ajan töitä, et ole ainoa, meitä on jopa opettajia samanlaisin ajatuksin. Tsemppiä.

Näitä luetaan juuri nyt