Fanipostia Päiville
Rakas Päivi,
olimme sopineet tapaamisen varttia vaille kahdeksitoista Eduskuntatalon Valtiosaliin. Minua jännitti, sillä tällaiset tilaisuudet ovat kovin harvinaisia. Valmistautumisaika hujahti, ja jouduin lopulta juoksemaan haastattelupaikalle.
Valtiosali oli komea. Henkilökunta täytti jo laseja lounasta varten liinojen peittämille sivupöydille, ja minä ihailin marmorisia seiniä ja ikuistettuja patsaskasvoja. Sinua ei kuitenkaan näkynyt. Avustajasi puhelimeen vastasi toinen henkilö, joka lupasi hänen kauttaan pyytää sinut paikalle.
Viimein näin sinut Valtiosalin toisessa päässä. Vaikutit poissaolevalta; et ottanut katsekontaktia ennen kuin olin käsivarren mitan päässä. Tämän jälkeen soitit vielä puhelun toiselle toimittajalle. Olimme kymmenen minuutin haastatteluajasta seitsemän minuuttia myöhässä, kun viimein kysyit, olisiko minulla kysymyksiä.
Olin kiinnostunut siitä, ketä edustat. Kysyin, ketkä sinua äänestävät, mutta et osannut eritellä heitä enempää kuin vanhemmanpuoleisiksi ja naisvoittoisiksi. Kun yritin saada selville, ketä äänestäjäsi ovat muihin verrattuna ja ketä kansanryhmää puoluepolitiikassa edustat, kerroit varman oloisesti edustavasi koko kansaa. Hämmensit minua kovasti; tuntui joko siltä, että näet itsesi kovin kaikkivoipana koko kansan puolestapuhujana, tai että vain pelkäät erottua.
Yritin kysyä, kuinka paljon edustat mielipiteissäsi evankelisluterilaista kirkkoa, mutta väitit minun ymmärtäneen sinut väärin. Korostit puhuvasi harvinaisen vähän kirkollisista ja uskontoon liittyvistä asioista, mutta et kommentoinut, miten tällä vähällä edustat kirkkoa tai miten kirkollisuutesi näkyy päätöksissäsi ylipäätään.
Aikamme oli nopeasti ohi, sillä sinulla oli kiire täysistuntoon. Viimeiset hetket menivät vielä kuvan ottamiseen. Kuvaushetki oli tunnelmaltaan rauhallinen: hymyilit levollisesti, ja ehdin napata muutaman kuvan. Kollegani mukaan näytät ottamassani kuvassa siltä kuin olisit kirkossa.
Täysistunnon jälkeen etsin sinut uudestaan käsiini, sillä en ymmärtänyt kolmen minuutin haastattelussa saamiani vastauksia. Ne olivat ympäripyöreitä ja tunnuit välttelevän selkeää vastaamista. Sinua ei ollut helppo saada uudestaan haastateltavaksi, vaan sain odotella, että vapautuisit muiden toimittajien haastatteluista.
Olit kertonut aikaisemmassa haastattelussa, että puolueenne jokainen edustaja tekee päätöksensä omien arvojensa ja puolueen arvojen risteyksessä. Olit korostanut ihmisarvon olevan teidän keskeisin arvonne. Eroa muiden puolueiden ihmisarvokäsitykseen kysyttäessä ̶ sillä kaikkihan nyt puhuvat ihmisarvosta ̶ kerroit, että teille ihmisarvo on ehdoton: ette hyväksy, että vammainen sikiö abortoidaan, koska elämää on kunnioitettava.
Kysyin, eikö tasa-arvoisen avioliittolainkin pitäisi toteutua, jos kerran ihmisarvo on ehdoton. Tämän kohdalla kerroit ajattelevasi, että nykyinen järjestelmä on tasa-arvoinen. Kun tarkensin kysymystä rekisteröidyn parisuhteen rajoitettuihin oikeuksiin ja ”toisen luokan avioliittoon”, vaihdoit käsitettä ja ryhdyit puhumaan ihmisoikeuksista ihmisarvon sijasta. Kuulemma oikeus avioliittoon ei ole ihmisoikeussopimuksiin kirjattu oikeus, mikä tuntui kovin kärkkäältä puolustamiselta. Et nähnyt myöskään ihmisarvon kannalta ongelmaa siinä, että ihmisten yhteiskunnallisia oikeuksia jaotellaan sen perusteella, minkä sukupuolen kanssa he haluavat laillistaa liittonsa.
Viimein teit tulkintasi haastattelun riittävyydestä, kiitit ja lähdit lounaalle. Minä jäin katsomaan tilannetta ihmetellen, ja pohdin, mitä oikein tapahtuikaan.
Minua suretti se, ettemme kohdanneet. Olisin toivonut keskustelevaa otetta ja pohdintaa siitä, ketä edustat, mutta en saanut suoria vastauksia kysymyksiini. Kai tämä oli sinun luontosi ja vastaat näin kaikille muillekin, joita edustat.
terveisin, Tuukka
Katso toimittajan ottama kuva Päivistä sekä muut Nuorten parlamentissa tehdyt jutut osoitteessa
http://nuortenparlamentti.blogspot.com