Enemmistöön ei ole luottamista

Profiilikuva
Blogit Megafoni
Kirjoittajat ovat pääkaupunkiseudulla asuvia nuoria. Nuorten Ääni -toimitus tuo nuorten näkökulmia esille mediassa.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Antti Avoranta

Enemmistö suomalaisista ei kannata kiristyksiä sananvapauteen. Enemmistö suomalaisista lisäisi tuotantoeläinten liikkumatilaa. Enemmistö suomalaisista kieltäisi kertakäyttöiset muovituotteet, jotka ovat edullisesti korvattavissa muilla materiaaleilla.

Ilmeisesti olen enemmistön kanssa samaa mieltä, mutta en näitä väitteitä puolustaessani suostu vetoamaan enemmistön tahtoon. Argumentoidessa enemmistöön vetoaminen on nimittäin puhdasta hölynpölyä.

Enemmistön mielipide ei kerro mitään siitä, kuinka hyvä tai huono ajatus on. Mikäli enemmistön tahto toimisi perusteluna, siihen voisi vedota minkälaisissa tilanteissa tahansa. Enemmistön tahtoessa esimerkiksi niinkin pahaa asiaa kuin kansanmurhaa tai etnistä puhdistusta, on kysyttävä, onko enemmistön mielipiteissä hyppysellistäkään hyvää. Lukija varmaan ajattelee, että antamissani esimerkeissä enemmistö olisi väärässä. Mutta tämä tahto toimisi silti “pätevänä” argumenttina ties minkä pahuuden tukena.

Jos palataan reaalimaailmaan, rapakon takana Yhdysvalloissa vuonna 2015 enemmistö kannatti kuolemantuomiota. Kuolemantuomiossa puututaan yhteen tärkeimmistä ihmisen oikeuksista, oikeuteen omaan elämään, minkä takia itse pidän sitä puhtaana pahuutena. Toinen syy sen moraalittomuuteen on se, että kuolemantuomio ei täytä sen päämäärää: Kuolemantuomio ei vähennä rikollisuutta. Voidaanko sitä siis lainkaan perustella eettiseksi pelkällä kansan tahdolla?

Yhdeksi ongelmaksi enemmistön mielipiteiden kanssa tulee ihmisten itsekkyys. Ilmastotoimissa enemmistö suomalaisista ajattelee, että ilmastonmuutos tulisi ottaa politiikan ykkösteemaksi. Ilmastotoimet kelpaavat – niin kauan kuin ne eivät osu omalle kohdalle. Omasta autosta tinkimisestä tulee kummallisen hankalaa eivätkä maataloustuottajat suvaitse leikkuria tukiinsa. Lentoveron kannatus on suurempi vähemmän lentävien kuin maailmanmatkaajien keskuudessa.

Suomalaisten suhtautuminen ilmastotoimiin osoittaa, että enemmistölle kelpaa kärsimysten ulkoistaminen vähemmistölle. Kun vastuuta omista toimista ei oteta, muut joutuvat kärsimään, jolloin enemmistö pyrkii pääsemään vastuistaan kuin koira veräjästä. Tällä tavalla muodostettu enemmistön kanta on puhdasta enemmistön tyranniaa: Enemmistö sortaa vähemmistöä.

Enemmistön halujen moraalisuuden lisäksi pohdinnan paikka tulee enemmistön tietämyksen määrässä. Joskus enemmistö on liian tietämätön antamaan perusteltua näkemystä, sillä vain harva meistä on jumalallisia superneroja. Kun enemmistö suomalaisista ei kannata äänioikeusikärajan antamista 16-vuotiaille, minua epäilyttää, kuinka moni oikeasti pystyy arvioimaan tämän vaikutuksia. Mutta eihän niillä vaikutuksilla mitään väliä ole, kun enemmistön mielenliikkeiden mukaan kuuluu mennä ilman syvällisempää pohdintaa!

Väitteiden puolustus enemmistön näkemyksen avulla kuuluukin viedä unholaan ja keskittyä oikeasti parempiin argumentteihin kuten saatavaan taloudelliseen hyötyyn tai eettiseen plussaan. Enemmistö ei vain aina tiedä tai sen ajatukset voivat viedä moraaliseen perikatoon. Täten julistan enemmistöön vetoamisen argumentaatiovirheeksi.