Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen Nuorten Ääni -toimituksen blogi.

Elä jokainen päiväsi niin kuin se olisi viimeisesi

Nea-Maria Törmänen
Blogit Megafoni 28.10.2010 11:48

Miltä tuntuu, kun luulee viimeisen hetkensä koittaneen? Entä jos luulee viimeisten päivien olevan käsillä? Viimeisten viikkojen? Mitä me toivomme elämältämme, kun tiedämme sen loppuvan tarkkaan määritellyn ajan kuluessa?

Usein kuulee sanonnan ”Elä jokainen päivä niin kuin se olisi viimeisesi”. Sanonta herättää minussa hieman ihmetystä. Mitä se oikeastaan käytännössä tarkoittaa? Mitä kuuluisi minun elämäni viimeiseen päivään?

Kaikkein tärkein asioista, joita haluaisin tehdä viimeisenä päivänäni, on kertominen kaikille rakastamilleni ihmisille, kuinka tärkeitä he ovat minulle. Muut asiat ovatkin jo vaikeampia miettiä. On paljon asioita, joita haluan tehdä ennen kuin kuolen, mutta niiden sisällyttäminen yhteen päivään ei ole mahdollista. Sellaiset unelmat, kuten tulevaisuuden ammatti tai maailmanympärimatka, eivät ole mahdollisia viimeisenä päivänä. Mutta pienemmät, arkipäiväisemmät unelmat ovat mahdollisia. Sellaiset unelmat kuten yöpyminen viiden tähden hotellissa, ostoskärryllisen karkkia ostaminen tai superkalliissa ravintolassa syöminen.

Jos minulla olisikin enemmän aikaa, ehtisin toteuttaa enemmän ja suurempia unelmia. Jos minulla olisikin aikaa jopa viikkoja tai vuosia? Voisin toteuttaa maailmanympärimatkan, urahaaveeni ja saada perheen. Lopullinen tajuamisen arvoinen asia on kuitenkin se, että onhan minulla rajallinen aika nytkin, sillä tiedän, että elämäni päättyy joku päivä. Tiedän, ettei se kestä satoja vuosia. Todennäköisesti se loppuu itselläni 50-75 vuoden päästä. Sekin on rajallinen aika ja voin miettiä, miten haluan sen käyttää.

Unelmat ovat asioita, jotka tekevät onnellisiksi, kun ne saavuttaa. Ehkä sanonnan ydin onkin siinä, että jokainen päivä olisi sellainen, joka tekee onnelliseksi. Jokaista päivää ei kuitenkaan voi loppujen lopuksi elää unelmiaan toteuttaen, koska jokaisella meillä on arkivelvollisuutemme. Päivänsä voi kuitenkin käyttää siihen, että lähestyy unelmiaan askel kerrallaan. Sen lisäksi päivistään voi tehdä sellaisia, että elää unelmaansa. Silloin oma arki muuttuu sellaiseksi, että se on osa unelmaa. Silloin on kuollessaan tehnyt sen, mistä on unelmoinut. Yhden asian jokainen voi kuitenkin toteuttaa, vaikka olisi vain enää yksi päivä aikaa tässä maailmassa. Jokaisena päivänä voi kertoa läheisilleen, kuinka tärkeitä he ovat. Sillä oikeasti ei voi tietää, mikä päivä on viimeinen.

Elä jokainen päivä niin kuin se olisi viimeisesi. Millainen olisi sinun viimeinen päiväsi?

Nea-Maria Törmänen

Keskustelu

Jokaisen elämä voi päättyä hetkenä minä hyvänsä – tilastollinen todennäköisyys on yksi asia – mutta sinä voit kellahtaa alas rappusilta parin minuutin päästä ja kuolla. Voit horjahtaa auton alle tai joutua kauppakeskusammuskelijan luodin kohteeksi. Voit saada pahan syövän tai muun sairauden joka vie sinut rajan taa jo ennen joulua..

Elämän rajallisuuden miettiminen tulee usein vastaan kun joku läheinen tai tuttu sairastuu vakavasti tai kuolee. Kuolema on alati elämässä läsnä; onhan kuolema kuitenkin osa elämää, sen vääjäämätön loppu. Sitä voi olla ajattelematta – mutta jossain vaiheessa se hiipii tietoisuuteen, halusipa sitä tai ei.

Syntymä koetaan usein ihmeeksi; se on todellakin vavisuttava kokemus. Niin on kuolemakin. Olen kokenut itse kuoleman sekä syntymisen – kolme lasta syntyivät, tulivat minusta ja heidät nostettiin syliini. Mikä ihmeellinen hetki – pieni verinen ja nihkeä paketti niin täynnä elämää! Läheinen ihminen taas kuoli syliini sairauskohtauksen jälkeen. Hän lähti, minä jäin. Siinä ei ollut mitään dramaattista sinällään – mutta se, että en ikinä häntä enää kohtaa, on jotenkin käsittämätön asia silti. Juuri oli tässä – sitten lopullisesti poissa… Jäi vain tyhjä ihmisen kuori siihen syliini. Hän ei enää ollut siinä.

Mitä se auttaa, jos tietää kuolevansa ensi viikolla? Miksi juuri silloin haluaisi lähteä maailman ympäri tai vasta silloin sanooa lapseilleen, rakkaimmalleen, vanhemmilleen että heitä rakastaa? Miksi vasta sitten toteuttaa suuria unelmia – eikö niitä toteuteta koko ajan tässä eläessä? Suuren suuria ja pienen pieniä?

Elämä eletään tässä ja nyt. Kuollaan tässä ja nyt – kun se hetki tulee.

Näitä luetaan juuri nyt