Ekologinen elämä - niin helppoa, mutta niin vaikeata

Vuosi sitten herättiin kylmään totuuteen, ilmastonmuutokseen. Alettiin tehdä äkkinäisiä muutoksia ja saatiinhan sentään päästöihin perustuva autoverotus aikaan.

Uudistuksen seurauksena Priukset alkoivat mennä kuumille kiville samalla kun citymaasturit ja perus-Volvot jäivät varastoon pölyttymään. Itse espoolaisena keskiluokkaisena nuorena tiedän kuinka helppo on ajaa isolla työsuhdeautolla joka syö suuria määriä polttoainetta, no mitä väliä, kun kaikkihan kuuluu hintaan, mutta entä ympäristö?

Nuorille on itsestäänselvyys kulkea julkisilla kouluun, treeneihin ja milloin minnekin. Vanhemmat pitävät joukkoliikennettä hyvänä asiana ja toimivana. Tosin harva yli 30-vuotias työssä käyvä ”maalainen” käyttää joukkoliikennettä. Nykyisin monien suosioon noussut liityntäparkki on kasvattanut junien ja metrojen käyttöä autoilevan kansan joukossa. Liityntäparkkeja vaan saisi olla enemmän ja niiden mainontaa pitäisi lisätä saadakseen lisää asiakkaita.

Kierrättäminen on tullut yhä helpommaksi ja edullisemmaksi julkisten keräyspisteiden ansiosta. Monissa taloyhtiöissäkin on laaja valikoima keräysastioita, joita on lehdestä pariston kierrätykseen, taloyhtiöillä on kylläkin pakko pitää keräysastiat jos yhtiöön kuuluu yli 5 taloutta. Kuitenkin kierrättäminen pitäisi olla helppoa ja mukavaa, mutta sitä se ei ole omakotitalossa asuville, jotka joutuisivat maksamaan suunnilleen yhtä paljon biojäteastiastaan lisää kuin normaali jäteastia maksaa.