Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen Nuorten Ääni -toimituksen blogi.

Ainoa mahdollisuus puhua

Helmi Rantala
Blogit Megafoni 24.3.2012 16:01

Helsingin Sanomissa kerrottiin (19.3) Eläintarhan ala-asteen oppilaskunnan arjesta ja oppilaskuntien leviämisestä kouluihin. Jutussa kolme ala-astelaista olivat tyytyväisiä Pamaus-rahoilla tilaamiinsa ”I love Eltsu”-fanipaitoihin.Hyvin toimiessaan oppilaskunta antaa nuorille mahdollisuuden vaikuttaa ja innostaa yhteisten asioiden hoitoon. Hyvässä oppilaskunnassa edustajat on valittu luokittain äänestämällä ja jokainen koulun oppilas tietää, mitä kokouksissa päätetään.

 Pääsin puhumaan hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen kanssa eilen, 23.3., järjestetyn Nuorten parlamentin täysistunnon jälkeen. Hänen mielestään nuorten vaikutusmahdollisuudet ulottuvat lähinnä oppilaskuntien ja nuorisovaltuustojen toimintaan. Valtaa voisi tosin lisätä, vaikkapa kuntalakiin kirjattavan pykälän kautta. Tällä hetkellä monen nuoren mahdollisuus vaikuttaa jää siis huonosti toimivan oppilaskunnan jalkoihin, koska muutakaan tilaisuutta ei ole.

 Olenkin kuullut liian usein yläasteikäisiltä kouluvaikuttajilta huonoista käytännöistä. Monille kouluille oppilaskunta on myyntivaltti muulle maailmalle. Siitä on hyvä mainita joka ikisessä saumassa, onhan omassa koulussa ”hyvin organisoitu ja toimiva oppilaskunta aktiivisille koululaisille”. Todellisuudessa kokoustilassa saattaa istua nukkehallitus, jonka kantaa on helppo ohjailla. Toiminnalle voi olla varattuna yksi välitunti viikossa, mikä on täysin riittämätön aika päätöksentekoon. Tuttaviltani olen kuullut, että päätös vaikkapa lomapäivistä voidaan hoitaa muutaman minuutin huutoäänestyksellä. Vahvin voittaa ja perustelut jäävät kuulematta. ”Oppilaiden yksimielisellä ja selkeällä kannalla” muuttuvat satojen ihmisten suunnitelmat.

 Näin opetetaan valitettavan useissa paikoissa demokratiaa. Vaikka eipä se viikon mittainen syysloma tainnut suurinta osaa oppilaista haitata. Väliinputoajiksi jäävät koululaiset, jotka eivät syystä tai toisesta edusta yleistä ”joooo!”-kantaa.

Takaisin tähän päivään. Avaan TV:n. Uutisissa kerrotaan ATK:n, Finnairin ja VR:n sotkuista. Hyvinhän tämä demokratia toimii käytännössä, vai mitä?

Helmi Rantala

Keskustelu

Hyvää asiaa ylläolevassa. Oppilaskunnat ovat suuri mahdollisuus ja niiden toimintaa pitäisi kehittää. Mielestäni olisi tärkeää opettaa lapset ja nuoret pienestä pitäen huomaamaan, että asioihin voi vaikuttaa.

Tällä hetkellä oppilaskuntatoiminnassa tässä maassa tosi laaja kirjo. Parhaimmillaan tosi loistavaa toimintaa, pahimmillaan tyhjänpäiväistä puuhastelua. Toivotaan, että tulevissa opetussuunnitelmissa oppilaskuntien rooli kasvaa. Tarvitaan myös laajamittaista oppilaskuntakoulutusta.

Kun ajatellaan, että koulun tehtävänä on oppiaineiden lisäksi, opettaa lapsia ja nuoria itsenäiseen elämään yhteiskunnassa, oppilaskunnat ovat Juuri Oikeata Asiaa. Mutta niiden toimintaa ei saa puolueet politisoida, mikä aikoinaan rakensi koulujen teinikunnista Teiniliiton poliittisessa ohjauksessa toimivia paikallisorganisaatioita. Ei toki kaikista, mutta aivan liian monesta. Silloin toteutuu helposti Willian Goldingin Kärpästen herra, oppilaskunnan tavoitteiden kannalta täysin päinvastainen maailma.

Onneksi politisoituminen, tarkoitan puoluepolitisoituminen on tullut oman loppunsa äärelle.

http://eaglesflysingly.blogspot.com/2012/03/tutkittu-juttu.html

Ala- ja yläastelaiset eivät tarvitse mitää oppilaskuntia. Keskittykööt läksyjen lukuun. Koululaitos on vanha ja aikuiset maisterit tietävät ja osaavat päättää. Demokratiaa ei kannata tukkia joka paikkaan. Sitä paitsi nykyajan kouluongelmat ym. juontuvat 60-luvun demokratioita, joissa kaadettiin auktoriteetit ja nyt keskenkasvuiset syyntakeettomat kasvatusta vailla jääneet pienokaiset terroroivat koulua ja opettajat säikkyvät sairauslomille. Hemmotellut pennut, jotka ovat tottuneet saamaansa tahtonsa läpi eli ottaneet ylivallan jo kotona, saisivat lisää valtaa eli sekasortoa kouluihin, joissa kaivattaisiin opintorauhaa sekä kuria ja järjestystä.

Oppilaskuntatoiminta on parhaimmillaan mitä parhainta demokratiakasvatusta. Edllytyksenä onnistumiselle on 1)oppilaskunnan päättäjien valinta siten, että kaikki oppilaat kokevat päässeensä vaikuttamaan valitun elimen kokoonpanoon 2)käsiteltävät kysymykset ovat sellaisia, joihin oppilaat pystyvät oikeasti muodostamaan kantansa. Kunnan päätöksentekoon oppilaskunnalla voi olla vain lausunnonantajan rooli, ja oppilaiden tulee tämä rajoitus selvästi tiedostaa. Oppilaskunnan säännöissä on määriteltävä tarkasti, missä asioissa oppilaskunta voi käyttää varsinaista päätösvaltaa. Tärkeimmät oppilaskuntatoiminnassa opittavat asiat ovat kompromissien teko, enemmistöpäätöksiin tyytyminen ja toisinajattelun sietäminen. Siis juuri ne taidot, jotka aikuistenkin maailmassa tarvitaan toimivan demokratian ylläpitämiseksi.

Näitä luetaan juuri nyt