Ylen luottamus polarisoituneinta - vasemmistolaiset luottavat, oikeistolaiset epäilevät

Profiilikuva
Pasi Kivioja on median murroksesta ja mediataloudesta väitellyt YTT, vapaa toimittaja ja viestintäyrittäjä.

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Mediankuluttajien poliittinen suuntautuminen määrittelee sitä, miten Suomessa suhtaudutaan uutismedioihin. Vastikään julkaistun Uutismedia verkossa 2018 -tutkimuksen mukaan itsensä hyvin vasemmistolaisiksi tai hyvin oikeistolaisiksi mieltävillä luottamus mediaan on heikompaa kuin poliittisesti keskellä olevilla.

Vasemmistolaiset luottavat oikeistolaisia enemmän Yleisradioon, Helsingin Sanomiin, Hufvudstadsbladetiin, paikallislehtiin ja kaupunkilehtiin. Oikeistolaiset luottavat vasemmistolaisia enemmän Taloussanomiin ja Talouselämään. Tutkimus ei väitä, että nämä välineet olisivat itsessään johonkin suuntaan kallellaan.

Luottamus uutismediaan vastaajan poliittisen kannan mukaan. Lähde: Uutismedia verkossa 2018.

Tulos ei ole suuri yllätys. Mielenkiintoista on se, että tätä blogia julkaiseva Suomen Kuvalehti on vertailun ainoa tiedotusväline, johon luottavat tasavahvasti niin vasemmistolaiset, oikeistolaiset kuin keskustassakin olevat. Sen sijaan ne, joilla ei ole poliittista kantaa, suhtautuvat lehteen epäilevämmin.

Yleistäen voi sanoa, että ikääntyneet, koulutetut ja hyvätuloiset luottavat uutisiin muita enemmän. Naiset luottavat hieman miehiä yleisemmin. Suomessa uutisiin luotetaan enemmän kuin vertailun muissa maissa. Vain Portugalissa usko uutisiin on yhtä vahvaa.

Erot suomalaismedioiden nauttimassa luottamuksessa ovat kuitenkin varsin pieniä, muutamia kymmenyksiä asteikolla 0-10. Ylen kohdalla luottamusero vasemmiston ja oikeiston välillä on suurin. Eroa on yhden yksikön verran (vasemmisto 8,36; oikeisto 7,36).

Pieniä luottamuseroja selittää se, että Suomessa luotetaan vahvasti muihinkin instituutioihin. Lisäksi täällä on toimittajakunnalla vahva ammatillinen kulttuuri, jota tukee Julkisen sanan neuvoston vakiintunut asema ja sen vahvistamiin Journalistin ohjeisiin sitoutuminen hyvin laajalti. Keskeiset uutisvälineet eivät ole poliittisesti sitoutuneita eivätkä horjuta samalla tavalla luottamusta toisiinsa kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa tapahtuu liberaali- ja konservatiivimedian välillä.

Vuosittain tehdyssä tutkimuksessa kysyttiin ensimmäistä kertaa ”vastamedioiden” tunnettuudesta ja viikkotavoittavuudesta väestöryhmittäin. Mielestäni mielenkiintoinen havainto oli, että yli puolet suomalaisista ei ollut kuullutkaan MV-julkaisusta (tosin kysymys oli esitetty ennen parhaillaan käynnissä olevaa MV-oikeudenkäyntiä, joka on saanut paljon julkisuutta). Muiden vastaavien sivustojen tunnettuus oli vielä heikompi: Magneettimediasta oli kuullut 28 prosenttia vastaajista, mutta muiden kohdalla tunnettuus jäi muutamaan prosenttiin.

Niin sanottujen vastamedioiden tunnettuus ja viikkotavoittavuus väestöryhmittäin. Lähde: Uutismedia verkossa 2018.

Vastamedioiden aktiivikäyttäjien on toisinaan arveltu elävän omassa mediakuplassaan, jossa tietynlaiset totuudet vahvistuvat. Tämä on väärä käsitys. Tutkimuksen Suomen maaraportin tehnyt tutkija Esa Reunanen huomautti julkistustilaisuudessa, että tämä aktiiviyleisö on verkossa aktiivista uutistenseuraajaporukkaa. Heidän suosituimmat uutislähteensä ovat Yleisradion ja MTV:n televisiouutiset ja verkossa iltapäivälehdet enemmän kuin muilla mediankäyttäjillä.

Reunanen totesikin osuvasti, että niin sanotussa kuplautumisessa ei ole kyse eristäytymisestä vaan asioiden tulkintatavasta ja asenteista.

Uutismedia verkossa 2018 -maaraportin voi lukea kokonaisuudessaan täältä ja koko Digital News Report 2018 -tutkimuksen täältä.