Ylen Kuustudio hukkasi historiallisen hetken
Jos jotain kadehdin vanhemmilta sukupolvilta, niin sitä, että he saivat kokea hippikesän 1969 ja todistaa Neil Armstrongin ensiaskelia Kuun pinnalla. Tästä aikansa mediaspektaakkelista tuli juuri kuluneeksi tasan 45 vuotta.
Tekemäni kyselyn perusteella kuulennon selostusta kuunneltiin tuttavapiirissäni radiosta ja katseltiin porukalla mustavalkotelevisiosta. Moni oli silloin heinäkuun helteillä mökillä. Matkatelkkariin piti virta ottaa auton akusta, transistoriradiot toimivat paristoilla.
Äidit ja isät, mummot ja vaarit kokoontuivat yhdessä seuraamaan historiallista hetkeä. Lapsetkin saivat valvoa tavallista pitempään.
”Me olemme onnistuneet kytkemään koko maan tähän lähetysverkkoon. (–) Jos te haluatte, että naapurinnekin seuraisi tätä lähetystä, niin suosittelemme vain naapurin herättämistä”, kehotettiin lähetyksen alussa.
Se oli jännittävää, juhlallista ja epätodellista. Jotkut epäilivät jo silloin koko tapahtuman todenperäisyyttä.
Heinäkuun helteillä vuonna 2014 yritin saada kiinni tuosta samasta tunnelmasta katsomalla Yleisradion Kuustudiota Elävästä arkistosta. Kuustudiossa olivat paikalla asiantuntijoina Ralf Friberg, Pertti Jotuni, Börje Hjelm, Teppo Suonperä, Birger Wiik, Martti Tiuri, Gustav Järnefelt, Bo Fagerström, Tenho Autere ja Mikael Lehtonen. Ohjelman toimittivat Yrjö Länsipuro, Erkki Toivanen, Jan Torvalds ja Houstonin päässä Pasi Rutanen.
En tietysti millään voinut tavoittaa samaa elämystä, mutta tapahtumaan liittyvä historiallinen lataus oli aistittavissa vielä vuosikymmenten päästäkin. Siitäkin huolimatta, että kaksikielinen Kuustudio-lähetys oli minusta tavattoman pitkäpiimäinen, ja mustavalkoinen televisiokuva Kuusta oli erittäin heikkolaatuinen. Hupaisa yksityiskohta oli se, että Kuustudiossa poltettiin tupakkaa oikein urakalla.
Tiedämme nyt tuntikausien odotuksen huipentuneen Neil Armstrongin legendaarisiin vuorosanoihin ”Tämä on pieni askel ihmiselle, mutta suuri harppaus ihmiskunnalle”, mutta Kuustudiossa juuri tämä kohta mokattiin perusteellisesti. Katsokaa itse tästä linkistä kohdasta 18.05 alkaen.
Kun Armstrong on ottamassa ensimmäistä askeltaan Kuun pinnalla, hänen äänensä vaimennetaan ja Kuustudion toimittaja alkaa höpöttää päälle: ”Ja nyt ensimmäiset sanat Kuun pinnalta näiden historiallisten kuvien jälkeen. Pasi Rutanen.”
Rutanen tokaisee: ”Neil Armstrong ei sanonut mitään historiallisia sanoja” ja jatkaa papatustaan. Samaan aikaan taustalta kuuluu hyvin vaimeasti ”…one giant leap for mankind”.
Jos ihminen laskeutuisi nyt ensimmäistä kertaa Mars-planeetalle, hurlumhei Mars-lennon ympärillä olisi tietenkin moninkertainen verrattuna ensimmäiseen käyntiin Kuussa. Siitä ei kuitenkaan pääse mihinkään, että kansa odottaisi Yleisradion Mars-studiota kuin kuuta nousevaa.
Mars-studiossa tuskin puhuttaisiiin suomea ja ruotsia, vaan ruotsinkielinen ohjelma näytettäisiin omalla kanavallaan. Tupakkaa ei pössyteltäisi suorassa lähetyksessä. Yleisön Twitter-kommentteja näytettäisiin ruudussa, ja asiantuntijat vastaisivat niihin lähetyksessä.
Televisiokuva olisi värillistä teräväpiirtoa Marsin pinnalta. Neil Armstrong sanoi ottavansa Kuun pinnalta ”kuvan tai pari”. Marsin astronauteilla olisi kypäräkamerat, ja he jakaisivat kuvansa ja videonsa reaaliajassa Facebookiin, Twitteriin ja Instagramiin.
Ketä kutsuttaisiin asiantuntijoiksi Ylen Mars-studioon?
Paikalla saattaisivat olla ainakin Marsia tutkinut Sini Merikallio Ilmatieteen laitokselta, avaruuteen erikoistunut tietokirjailija Markus Hotakainen, avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja Turun yliopistosta ja jo Kuustudiossa mukana ollut radiotekniikan emeritusprofessori Martti Tiuri. Houstoniin otettaisiin Skype-yhteys NASA:ssa avaruuskävelyä opettaneeseen Kimmo Niemiseen. Luulenpa, että ohjelman toimittajina olisivat Matti H. Virtanen ja Salla Paajanen.
Vieläköhän tämä mahtava spektaakkeli voisi toteutua minun elinaikanani? Kysyn Kimmo Niemiseltä, jonka titteli NASA:ssa on Senior Extravehicular Activity Flight Engineer.
”Jos otetaan huomioon Kuu, Mars sekä muut pikkuplaneetat eli asteroidit, niin uskoisin, että 2020–2030 välisenä aikana laskeudumme johonkin noista kolmesta vaihtoehdosta”, Nieminen vastaa.
Niemisen mukaan Kuuhun laskeutuminen on helpointa.
”Jos ja kun aiomme lentää muille planeetoille, kaiken pitäisi alkaa Kuusta.”