Blogit

Pasi Kivioja analysoi median ilmiöitä.

Ylen ja Iltalehden haksahtaminen aprillipilaan sotahirvistä huvittaa venäläisiä – JSN juotti kuravettä päälle

Blogit Mediaansekaantuja 23.11.2017 18:13
Pasi Kivioja
Kirjoittaja on YTM, vapaa toimittaja ja entinen Julkisen sanan neuvoston jäsen (2014-2017).

Viime kesän Ruokolahden leijona olivat ehdottomasti Neuvostoliiton sotahirvet, jotka nousivat kesä-heinäkuussa otsikoihin Ylen uutisissa ja Iltalehdessä.

Ensin Yle uutisoi 26.6.2017, että ”Suomen armeijan luolaan Venäjällä tehty sotamuseo paljastaa puna-armeijan salaisen aseen: sotahirvet”. Iltalehti jatkoi kertomalla 13.7., että ”Neuvostoliitto koulutti hirviä sotatarkoituksiin”. Uutisesta tehtiin myös näyttävä lööppi otsikolla ”Neuvostoliitto koulutti satoja sotahirviä Suomea vastaan” ja pienemmällä maininta ”Tunnistivat jopa kielen”.

Venäjän puolella Karjalassa sijaitsevan Huuhkanmäen uuden sotamuseon työntekijä selosti puna-armeijan kouluttaneen hirviä sotilaskäyttöön 1920-1930-luvuilla ennen Suomen talvisotaa.  Iltalehden jutussa museon edustaja Elvira Simasheva kertoi, että eräiden lähteiden mukaan ensimmäisinä talvisodan jälkeisinä vuosina suomalaiset metsästäjät olivat aivan pelosta sekaisin, kun he metsästyskauden aikana törmäsivät oudosti käyttäytyviin hirviin.

”Hirvet eivät huomioineet aseiden laukauksia millään tavalla, vaan hyökkäsivät raivokkaasti metsästäjien kimppuun, kun ne kuulivat suomenkielistä puhetta”, Iltalehti kertoi.

Sekä Ylen että IL:n jutussa tarinaa sotahirvistä todennettiin mustavalkoisilla valokuvilla, joissa kivääriä asennettiin hirven sarviin ja hirvillä myös ratsastettiin. 

Jutut ja erityisesti niiden kuvat herättivät yleisössä heti tuoreeltaan suurta hämmennystä, hilpeyttä ja epäilyksiä. Hirvihän ei tunnetusti ole yhteistyökykyinen eläin, eikä tällaisesta salaisesta sota-aseesta ollut mitään aiempaa tietoa.

Suomalaistoimittajat olivat haksahtaneet venäläisen Popular Mechanics -verkkojulkaisun aprillipilaan vuodelta 2010 (katso alkuperäinen aprillijuttu täältä). Syystä tai toisesta Huuhkanmäen sotamuseo levitti täysin keksittyä tarinaa ja tekaistuja hirvikuvia eteenpäin totena.

 

Virheitä sattuu tietysti jokaiselle toimittajalle joskus, ja aprillipilakin voi olla uskottavan oloinen, jos sitä levittää totena museo. Silti tiedotusvälineellä on vastuu julkaisemiensa väitteiden totuudenmukaisuudesta. Erityisesti tiedotusvälineen toiminta selvän virheen tai virhe-epäilyn jälkeen ratkaisee paljon.

Journalistin ohjeisiin sitoutuneen tiedotusvälineen pitää oikaista virheensä viipymättä ja asiaankuuluvassa laajuudessa sekä toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. Verkossa virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Eilisessä Julkisen sanan neuvoston kokouksessa annoimme Ylelle ja Iltalehdelle sotahirviuutisoinnista huomautuksen (lue Ylen langettava ja Iltalehden langettava tästä). Langettaviin johtivat virheiden puutteellinen korjaus ja siinä ohessa myös kompuroiminen muutaman muun Journalistin ohjeen kanssa.

Ylellä kesti alkuperäisen uutisen julkaisusta 26.6. kuukauden päivät ja kantelijan tekemästä oikaisupyynnöstä pari viikkoa, ennen kuin se teki 28.7. ”täsmentävän” jatkojutun verkkoon ja oikaisun tv-uutisiin. Sen sijaan alkuperäistä verkkouutista ei ollut JSN:n mukaan korjattu asianmukaisesti ja siihen jäi tekaistu, lukijaa harhaanjohtava kuva.

Iltalehdelläkin korjauksiin taipuminen otti oman aikansa, koska virhettä ei haluttu myöntää. Iltalehti teki jatkojuttuja aiheesta 13.7. ja 27.7., mutta JSN:n mukaan lehden toimet eivät riittäneet olennaisten asiavirheiden korjaamiseksi. ”Jatkojutut eivät yksilöineet kaikkia alkuperäisissä jutuissa olleita olennaisia asiavirheitä ja ensimmäinen jatkojuttu lähinnä vain puolusteli alkuperäisen jutun virheellisiä väitteitä”, neuvosto totesi ratkaisussaan. Journalistin ohjeiden vastaisena pidettiin myös sitä, että lehti oli korjaillut alkuperäistä juttua verkossa kertomatta poistoista yleisölle.

Venäjällä suomalaismedian aprillaamiselle on kuulemma naurettu makeasti. Kun Popular Mechanics -lehden toimitus kuuli viime kesän tapahtumista, se julkaisi uuden artikkelin, jossa esiteltiin aprillipilan syntyä ja hirvikuvien lavastamista. Esimerkiksi näissä kuvissa näkyy ”puna-armeijan sotilas” ennen kuvankäsittelyä. Tässä lopputuloksena syntynyt väärennetty sotahirvikuva.

 

P.S. Tämä oli kauteni päättyessä viimeinen kokoukseni JSN:ssa, ja siirryn vuodenvaihteen jälkeen näissä asioissa katsomon puolelle. Jos näin jännittäviä tapauksia kuin sotahirvet tulee vastaan, varmasti ruodin JSN:n ratkaisuja tavalla tai toisella tässä blogissa vastedeskin.