Vertailussa iltapäivälehtien Estonia-lehdet

Profiilikuva
Pasi Kivioja on median murroksesta ja mediataloudesta väitellyt YTT, vapaa toimittaja ja viestintäyrittäjä.

Autolautta Estonian uppoamisesta tulee kuluneeksi 20 vuotta 28.9.2014. Tiedotusvälineet ovat olleet muistelmakirjoituksissaan jo hyvissä ajoin liikkeellä, sillä muun muassa Aamulehti ja Helsingin Sanomat ovat kerranneet Suomenlahden murheellisia tapahtumia jo syyskuun alussa.

Median kirikilpailusta kertoo sekin, että molempien iltapäivälehtien Estonia-erikoislehdet (IS ja IL) ovat olleet myynnissä jo jonkin tovin. 20 vuotta sitten Estonian tragedia ei ehtinyt myöhäisen ajankohtansa takia saman aamun ensimmäiseen painokseen Ilta-Sanomissa. Lehden levikkipäällikkö kertoi Alaston lööppi -gradussani vuonna 2004, että jos Estonia olisi uponnut muutamia tunteja aikaisemmin, lehdestä olisi otettu ennätyssuuri painos. Ajankohdan vuoksi Estonia-erikoispainosta saatiin tuolloin myyntiin vain Suur-Helsingin alueelle.

Asiakkaat joutuvat nyt kassajonoissa pähkäilemään, kumman iltapäivälehden Estonia-lehden ostaisivat vai ostaisivatko molemmat. Siis jos eivät ole jo lukeneet muisteloita riittävästi muualta eikä 852 vainajaa mukanaan vienyt laivaturma tunnu liian ahdistavalta lukemistolta.

Minä ostin molemmat erikoislehdet, ja tein pienen vertailun iltapäivälehtien journalistisen suoritus- ja erottautumiskyvyn mittaamiseksi.

Molempien Estonia-lehtien koko on 68 sivua. Se on niin paljon, että iltapäivälehdet ovat muuhun mediaan verrattuna informaation määrässä aivan omalla tasollaan. On hyvin vaikea keksiä Estonia-aiheeseen sellaisia näkökulmia, joita näissä erikoislehdissä ei tulisi käsiteltyä. Tämä onkin nykyisten iltapäivälehtien suurin vahvuus: kun yksinoikeusaiheita on entistä vähemmän, iltapäivälehdet käyttävät paljon ruutia isojen uutisaiheiden perusteelliseen käsittelyyn.