Varkaalla oli tummat suorat housut, kertoi poliisi

Annoimme Julkisen sanan neuvoston (JSN) tämän viikon kokouksessa seitsemän langettavaa ja kolme vapauttavaa päätöstä. Yksi langettavista ratkaisuista koski Jalasjärvellä ja Peräseinäjoella ilmestyvää paikallislehteä JP-Kunnallissanomia. Käsittelen tapausta tässä tarkemmin, koska saman kysymyksen parissa painitaan tiedotusvälineissä jatkuvasti eri puolilla Suomea.

Neuvoston enemmistö päätyi äänin 12–1 langettavaan, koska lehden uutisessa kerrottiin tarpeettomasti ja halventavaan sävyyn rikoksesta epäiltyjen ja jo kiinnisaatujen henkilöiden etnisestä taustasta. Lehden uutinen alkoi sanantarkasti seuraavasti:

”Kaksi vieraspaikkakuntalaista romaanimiestä varasti sunnuntaina Peräseinäjoella puolen päivän jälkeen Koulutien varrella sijaitsevasta kerrostaloasunnosta asuvalta mieheltä rahaa”.

Uutisen lopussa haastateltu huoltomies neuvoi lukijoita: ”He osasivat käyttäytyä todella miellyttävinä nuorina miehinä, vaikka toisen käsi olikin piirongin laatikossa. Pahitteeksi ei ole kertaus: ovet lukkoon, eikä tuntemattomia sisälle, olivat he sitten tummia tai vaaleita”.

Lehden päätoimittaja perusteli vastauksessaan laajalti romani-sanan käyttöä sillä, että se on sana, jolla romanit itse haluavat tulla kutsutuiksi. JSN ei kuitenkaan antanut langettavaa päätöstä sanavalinnasta vaan ylipäätään etnisen taustan esilletuomisesta tarpeettomasti. Epäillyt olivat jo itse ilmoittautuneet poliisille (tätä ei kerrottu uutisessa), joten romaniuden mainitseminen oli turhaa ja omiaan leimaamaan yhtä vähemmistöryhmää. Neuvosto tulkitsee Journalistin ohjeita, jonka 26. kohdan mukaan ”Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti”.