Välikohtaus kaupassa: kuvaaja ulos!

Yleisradion Kainuun-aluetoimitus uutisoi tällä viikolla, että kajaanilaisen H&M-kauppaliikkeen myyjä keskeytti henkilöhaastattelun kuvaamisen kauppakeskuksen aulassa. Asia ei ehkä olisi ollut ihan uutisen väärti ilman tilannetta todistavaa videota, jonka Yle julkaisi verkkosivuillaan.

”Meillä H&M:llä on tavoitteena pitää myymälät mediavapaina tiloina, jotta voimme taata asiakkaillemme shoppailurauhan. Toivomme, että lehdistö pyytäisi viestintäosastoltamme kuvausluvan ennen myymälässä kuvaamista”, selitti tapahtunutta Ylelle vaateliike H&M:n markkinointi- ja viestintävastaava Tiina Miettinen.

Samanlaisia välikohtauksia tapahtuu toimittajille aina silloin tällöin. Erityisen herkkiä reagoimaan on tietämäni mukaan oltu Stockmannilla ja Lidlissä etenkin silloin, kun saksalaisketju rantautui Suomeen 2000-luvun alussa. Myös muissa kauppakeskuksissa saattaa vartija tulla keskeyttämään ilman lupaa tapahtuvan valokuvaamisen tai tv-taltioinnin. Muistan erään toimittajan kertoneen, että Lidlin alkuaikoina kaupassa kiellettiin jopa muistiinpanojen tekeminen. Tässä YouTubesta löytyneellä muutaman vuoden takaisella videolla Lidlin henkilökunta keskeyttää alennushintaisten elintarveikkeiden kuvaamisen kansalaisjournalistilta.

Kerrataanpa säännökset.

Lain mukaan kauppakeskuksen yleiset tilat ovat julkisia paikkoja, joissa saa kuvata ilman lupaa. Olen kirjoittanut julkisissa paikoissa kuvaamisesta aiemmin muun muassa täällä.

Kaupan omistaja voi kuitenkin valikoida asiakkaansa ja estää kuvaajaa pääsemästä tilaan, kunhan se ei tapahdu syrjivällä tavalla. Jos kuvaaja on sisällä kaupassa, omistaja tai haltija voi vaatia kuvaajaa poistumaan. Voimakeinoin kuvaajan saa kuitenkin poistaa vain poliisi tai vartija. Tilan omistajalla tai vartijalla ei ole oikeutta kieltää itse kuvaamista, vaatia kuvia poistettavaksi tai muistikorttia itselleen.

Eli tiivistäen: kaupassa kuvaamista ei voi kieltää, mutta kauppias voi kehottaa kuvaajaa poistumaan. Julkisissa paikoissa kuvaamisen reunaehdot on kiteytetty hyvin tässä Journalisti-lehden jutussa.

Journalistiliiton mukaan ammattiaan harjoittavan valokuvaajan poistaminen tavaratalosta ei ole asiallinen syy, jos mitään häiriötä ei ole aiheutettu – ja tähän kiteytyykin kauppiaiden ja median vuosikausia jatkunut erimielisyys asiassa. Kauppiaat tuntuvat laskevan valokuvaajat samaan häiriköiden kastiin päihtyneiden ja myymälävarkaiden kanssa.

Muistiinpanojen tekemistä tai ilman kameraa tapahtuvaa haastattelua ei mikään laki kiellä, eikä tällaisen toimittajan poistoon kaupasta ole mitään pätevää perustetta.

H&M:n edustaja puhuu Ylen uutisessa ”mediavapaasta tilasta” ikään kuin ammattimaista mediaa ja tavallisia selfien ottajia koskisivat eri säännöt.

Ei koske. Laki ei erottele, onko julkisella paikalla kuvaamisessa kyse ammattijournalistista vai amatöörikuvaajasta. Mediavapaasta tilasta puhuminen on tiedotusvälineiden diskriminointia.

Ongelma ei ole suuren suuri, sillä kuvauslupa kauppoihin järjestyy pyytämällä. Välikohtausten välttämiseksi kuvaajat yleensä kysyvät kuvausluvan, mutta nopeatempoisessa uutistyössä se ei aina ole mahdollista. Jos kauppakeskuksessa tapahtuu vakava rikos tai onnettomuus, media tulee paikalle lupia kyselemättä.

Eräs ammattivalokuvaaja kertoo, että Stockmannin edustajan mukaan kuvauslupa myönnetään lähes poikkeuksetta, etenkin isoille tiedotusvälineille. Olisikin kiinnostavaa tietää, kenelle kuvauslupaa EI ole myönnetty ja millä perustein. Ovatko pienet ja isot tiedotusvälineet eriarvoisia?

Oikeusasiamies ja apulaisoikeusasiamies ovat viime vuosina ottaneet kantaa useisiin kuvausoikeuksia koskeviin kiistoihin.  Kauppakeskusten lisäksi kuvaamista on yritetty Suomessa kieltää muun muassa Helsingin rautatieasemalla ja Helsinki-Vantaan lentokentän yleisissä tiloissa. Ne ovat kuitenkin julkisia paikkoja.

Tiesittekö, että suurlähetystön aitaa ei saa kuvata eikä diplomaattiautoa liian läheltä?

Tai että Ateneumin museossa saa kuvata vain rajoitetusti.

Tai että terveyskeskuksen yleisissä tiloissa saa kuvata, mutta apulaisoikeusasiamies suosittelee yhteydenottoa terveyskeskuksen henkilöstöön ennen kuvaamista.

Tai että omaa poikaa ei saa kuvata äänestyspaikalla.

Myös mielenosoitusten kuvaamiselle on haluttu asettaa rajat. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) käsittelee uudelleen tapausta, jossa Suomen Kuvalehden valokuvaaja kuvasi Smash Asem -mielenosoitusta eikä totellut poliisin poistumiskäskyä. EIT päätyi aiemmin siihen ratkaisuun, ettei poliisin toiminnassa ollut moitittavaa, mutta EIT:n suuri jaosto päätti tutkia asian uudelleen. Asian käsittely on parhaillaan kesken.