Uskomushoitojutut jäivät JSN:n seulaan

Profiilikuva
Pasi Kivioja on median murroksesta ja mediataloudesta väitellyt YTT, vapaa toimittaja ja viestintäyrittäjä.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Eilisessä Julkisen sanan neuvoston kokouksessa eniten keskustelua herätti Raahen Seudun julkaisema homeopaattisia uskomushoitoja koskeva juttukokonaisuus (€). Neuvosto päätyi äänestämään ratkaisusta ja kumosi äänin 8–5 puheenjohtaja Risto Uimosen ja neuvoston sihteerin esityksen vapauttavasta ratkaisusta. Raahen Seutu sai langettavan, koska kahden homeopaatin haastattelussa sekoitettiin tosiasiat ja mielipiteet sekä sivuutettiin journalistinen lähdekritiikki.

JSN:n lähihistoriassa tapaus on sikäli poikkeuksellinen, että neuvosto päätyy hyvin harvoin päinvastaiseen ratkaisuun kuin puheenjohtajan ja esittelijän päätösesitys. Tämä oli toinen kerta Risto Uimosen puheenjohtaja-aikana. Eriävät mielipiteet osoittavat, ettei eettisissä kysymyksissä aina ole mustavalkoista oikeaa ja väärää.

Minulla ei ole lupaa referoida neuvoston jännittävää homeopaattikeskustelua muuten kuin siltä osin, mitä päätöksessä ja sen eriävissä kannanotoissa lukee. Omaa mielipidettäni voin kuitenkin perustella.

Pidin langettavaa ratkaisua selvänä, koska ideologioihin sitoutumattoman yleislehden juttu käsitteli kritiikittömästi uskomushoitojen vaikutuksia ja homeopaatteina toimivien yrittäjien bisnestä. Kainalojutun otsikkona oli ”Homeopatia käy ensiavuksi”, ja jutussa kehotettiin käymään homeopaatilla ennen lääkityksen aloittamista. ”Kroonisissa vaivoissa tulee kääntyä koulutetun homeopaatin puoleen”, toinen koulutetuista homeopaateista ohjasti. Haastateltavien mukaan homeopatia toimii ”periaatteessa mihin tahansa vaivaan, joka ylipäätään on hoidettavissa”, esimerkiksi pitkälle edenneen syövän tukihoitona ja synnytyksissä.

Jutun oheen leivotun faktalaatikon osittain virheelliset numerotiedot olivat peräisin toiselta haastatelluista homeopaateista. Toisessa faktalaatikossa tarjottiin verkkolähteitä homeopatiaan, mutta ei sitä kyseenalaistavaan materiaaliin.

Jutun kirjoittaja käytti siis aukeaman verran tilaa homeopatian väitettyjen vaikutusten monisanaiseen todisteluun. Journalistin kriittinen ote ja lääketieteen näkemys homeopatiaan puuttuivat jutusta tyystin. Niin sanottu tasapainottava ja vastakkaista näkemystä edustava juttu ilmestyi lehdessä pitkän viiveen jälkeen vasta, kun kantelija oli sinnikkästi tuonut toimituksen tietoon alkuperäisen artikkelin puutteet.

Minusta toimittajan vastuu oikean, totuudellisen ja tutkitun tiedon välittäjänä on erityisen suuri juuri terveysaiheissa. Ei voi olla niin, että humpuuki kumoaa lehtien palstoilla lääketieteen tutkimustulokset vain siksi, että jotkut luottavat lujasti vaihtoehtoisten hoitomuotojen voimaan ja saavat toimittajankin samaan uskoon. Jos jonkun sydän sanoo, että raakaruoka ja kasvisravinto hoitavat syöpää tehokkaammin kuin lääketiede, hänen tarinansa ja ratkaisunsa ovat varmasti haastattelun arvoisia, mutta lukijalle on tarjottava myös ne vastakkaiset näkemykset. Ne kun voivat pelastaa hänen henkensä.

Julkisen sanan neuvoston vähemmistön mielestä haastateltavat esiintyivät Raahen Seudun juttukokonaisuudessa oman alansa asiantuntijoina, koulutettuina homeopaatteina. Juttujen keskeinen sisältö muodostui haastateltavien mielipiteistä, joita heillä oli oikeus esittää ja lehdellä julkaista. Eriävässä mielipiteessään neuvoston jäsenet toteavat, että juttu olisi ollut ongelmattomampi, jos siinä olisi tuotu esiin myös kriittinen näkökulma homeopatiaan. Lehti tarkensi myöhemmin haastateltavan lausuntoa siitä, kuka kustansi haastattelussa mainitun raportin. Neuvoston mielestä täydentävät jutut olisi ollut syytä julkaista nopeammin.

JSN antoi samassa kokouksessa langettavan myös toiselle uskomushoitoja käsitelleelle jutulle. Niin sanottuja yksisarvishoitoja käsitellyt YleX:n juttu oli neuvoston yksimielisen käsityksen mukaan kritiikitön ja jäi toimituksen siihen tekemien muokkaustenkin jälkeen mainosmaiseksi.

Mitä näistä tapauksista opimme?

Ainakin sen, että toimittajien on syytä olla tarkkana uskomushoitoja koskevien aiheiden kanssa. Pienellä vaivalla ja lähdekritiikillä näistäkin tarinoista olisi saanut kaikki journalistiset kriteerit täyttäviä ilmiöjuttuja, jotka eivät olisi herättäneet sen suurempaa haloota.