Tylsä robottitoimittaja skuuppaa ensimmäisenä

Profiilikuva
Pasi Kivioja on median murroksesta ja mediataloudesta väitellyt YTT, vapaa toimittaja ja viestintäyrittäjä.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kun Kaliforniassa järisi maa viime viikolla, siitä kertoi ensimmäisenä Los Angeles Timesin robottitoimittaja. Robojournon uutinen julkaistiin noin kolmen minuutin kuluttua ensimmäisistä virallisista maanjäristystiedoista. Tätä alkuperäistä uutista ei enää löydy LA Timesin verkkosivuilta:

”A shallow magnitude 4.7 earthquake was reported Monday morning five miles from Westwood, California, according to the U.S. Geological Survey. The temblor occurred at 6:25 a.m. Pacific time at a depth of 5.0 miles. According to the USGS, the epicenter was six miles from Beverly Hills, California, seven miles from Universal City, California, seven miles from Santa Monica, California and 348 miles from Sacramento, California. In the past ten days, there have been no earthquakes magnitude 3.0 and greater centered nearby. This information comes from the USGS Earthquake Notification Service and this post was created by an algorithm written by the author.”

Kuten voi havaita, koneen tekemä uutisteksti on korutonta ja informaation täyteistä. Toisin kuin ihmistoimittaja, robottitoimittaja ei vedä hernettä nenäänsä, jos sanon ihan suoraan, että teksti on tavattoman tylsää.

Vastikään julkaistiin Journalism Practice -lehdessä tieteellinen artikkeli lukijoiden suhtautumisesta robottitoimittajan teksteihin. Tylsänä pitivät koehenkilötkin koneen kirjoittamaa uutistekstiä.

Aihetta ei ole juurikaan aiemmin tutkittu tästä näkökulmasta, eikä tässäkään tapauksessa ollut kyse kuin pienellä koeryhmällä tehdystä pienoistutkimuksesta. Kerron kuitenkin hieman tuloksista, koska testi oli kiinnostava ja vaatisi ehdottomasti lisätutkimuksia.

Ruotsalaisen Karlstadin yliopiston tutkijan Christer Clerwallin artikkelissa Enter the Robot Journalist – Users’ Perceptions of Automated Content kuvattiin 46 koehenkilön saamia vaikutelmia joko tietokoneen tai ihmistoimittajan kirjoittamasta urheilu-uutisesta, joka käsitteli amerikkalaista jalkapalloa. Uutisen lukemisen jälkeen osallistujien piti arvioida tekstin laatua ja luotettavuutta kahdentoista ominaisuuden perusteella: objektiivinen, luotettava, tylsä, tarkka, kiinnostava, miellyttävä lukea, selkeä, hyvin kirjoitettu, informatiivinen, käyttökelpoinen, toteava ja johdonmukainen. Lisäksi koehenkilöitä pyydettiin arvioimaan, oliko tekstin kirjoittanut kone vai ihminen.

Kokeen tulos oli, että ihmisen kirjoittamaa uutista pidettiin johdonmukaisempana, paremmin kirjoitettuna, selkeämpänä ja miellyttävämpänä lukea kuin koneen tuotosta. Koneen kirjoittama uutinen puolestaan sai paremmat arviot toteavuudesta, informatiivisuudesta, luotettavuudesta ja objektiivisuudesta. Lukijat pitivät sitä selvästi tylsempänä kuin ihmisen laatimaa uutista.

Tilastollisesti merkitsevä ero ihmisen ja koneen tekemän uutisen välillä syntyi kuitenkin vain lukemisen miellyttävyydessä ihmistoimittajan hyväksi.

Toisena tutkimuskysymyksenä oli, erottavatko lukijat, onko teksti koneen vai ihmisen kirjoittamaa. Tilastollisesti merkitsevää eroa ei ollut, eli koneen teksti meni täydestä moniin lukijoihin. Tutkijan mukaan tämä voisi tarkoittaa sitä, että kone on tehnyt hyvää työtä tai ihmistoimittaja huonoa työtä – tai sitten molemmat tekevät hyvää työtä.

Robottitoimittajasta ei olisi kuitenkaan esimerkiksi Suomen Kuvalehden mediabloggaajaksi. Lue aiemmin tekemästäni blogikirjoituksesta, miksi ei.