Toimittaja, älä tuo kaupasta piilomainontaa

Uusi puheenjohtaja Elina Grundström aloitti vauhdikkaasti nelivuotiskautensa Julkisen sanan neuvostossa. Tällä viikolla kokoontunut neuvosto nuiji ennätystahtia pöytään kymmenen päätöstä, joista seitsemän oli langettavia ja kolme vapauttavia.

Murheenkryyninä oli jälleen piilomainonta, josta annettiin yksi vapauttava ja kaksi langettavaa päätöstä (tämä ja tämä). Vapauttavan saanut Ylen tapaus kirvoitti pisimmän keskustelun, josta voin tässä referoida neuvoston julkilausuman lisäksi vain omia perustelujani. Neuvosto äänesti Ylen tapauksessa äänin 8-4 vapauttavan puolesta. Päädyin vapauttavan kannalle, mutta ihan läpihuutojuttu ei ollut kyseessä.

Jopa julkisen palvelun televisioyhtiö voi syyllistyä piilomainontaan, vaikka sen perimmäiset motiivit eivät olisikaan kaupallisen yhteistyökumppanin puffaamisessa. JSN on aiemmin antanut Ylelle langettavia päätöksiä piilomainonnasta yksisarvishoitojutussa, sponsorin tehtaalla vierailleen jääkiekkojoukkueen tapauksessa ja purukumin markkinoimisesta Pikku Kakkosen nimellä. Piilomainontaa koskeva vapauttava päätös on annettu Ylelle energiahoitojutusta ja Koskenkorvaa koskevien kysymysten esittämisestä.

Tällä viikolla esillä olleessa Ikea-uutisessa ja videossa Yle kertoo ”mini-Ikean” avaamisesta Jyväskylään, ja toimittaja haastattelee Ikean kauppiasta. Kauppias saa esitellä tuotteita ja lähipisteen toimintamalleja lähes minuutin. Videolla toimittaja kysyy, minkälaisia tarvikkeita saa heti mukaan. Kauppias luettelee sänkypeitot, tyynyt, lusikat ja niin edelleen. Kamera kuvaa lähinnä vain kauppiasta ja tuotevalikoimaa.

JSN ei anna huomautuksia heppoisesta journalismista, mitä Ylen jutun toteutus mielestäni ennen kaikkea oli. Ikea on omanlaisensa ilmiö, ja uudenlaisella konseptilla toimivan myymälän avautuminen Jyväskylään on ilman muuta uutinen, jonka noteeraaminen voi olla journalistisesti perusteltua Ylen maakuntatoimituksessa. Tässä Yle kilpailee maakunta- ja paikallislehtien kanssa.