Sellainen oli median 2010-luku - mitä jäi mieleen?

Vastuuvapauslauseke: Seuraava kirjoitus perustuu yleiskieliseen tulkintaan vuosikymmenen vaihtumisesta, kun vuosikymmenen ensimmäinen numero vaihtuu. Kirjoittaja on tietoinen siitä, että matemaattisesti ajatellen vuosikymmen vaihtuu vasta vuonna 2021, eikä tätä tarvitse hänelle erikseen hieroa naamaan. Kirjoituksessa puhutaan 2010-luvusta, joka tarkoittaa tässä yhteydessä vuosia 2010-2019. Jos vuosikymmenen vaihteen tarkka määrittely kiinnostaa sinua enemmän kuin kirjoituksen varsinainen aihe, löydät lisätietoa vaikkapa Kielitoimiston sivuilta tai Helsingin Sanomien artikkelista. Voit käydä myös ilmoittamassa mielipiteesi vuosikymmenen vaihtumisesta kirjoittajan avaamassa Twitter-äänestyksessä. 

Vuoden vaihtuessa on hyvä hetki summata, mitä jäi päällimmäisenä mieleen suomalaismedian 2010-luvusta. Pyysin kommentteja kahdelta media-alan asiantuntijalta, jotka tarkastelevat alaa hieman eri vinkkeleistä – Suomen tietotoimiston päätoimittajalta Minna Holopaiselta ja Sanomalehtien Liiton markkinointi- ja tutkimusjohtajalta Sirpa Kirjoselta.

Näin he vastasivat (lopussa myös omat tiivistykseni).

Mikä oli median suurin haaste 2010-luvulla?

Minna Holopainen (MH): Ansaintalogiikan rakentaminen uudelleen digimaailmassa. Murroksena yhtä iso kuin printtisanomalehdistön synty, mutta vaativampaa, koska toimiala oli jo olemassa ja tarvitsi riittävät tulot säilyäkseen ja uusiutuakseen. Alkuun ehkä ajateltiin, että vanhat ansaintamallit jotenkin siirtyisivät uuteen ympäristöön, koska journalistinen sisältökin siirtyy, mutta liiketoiminta pitikin keksiä uudelleen.