Seiskan johdolla päin mäntyä – median ketjukolarissa sattui Mervolaankin

Millainen on median ketjukolari?

Se on tapahtuma, jossa ensin yksi ajaa hana auki tiedon valtaväylällä ja muutama vauhdista hurmaantunut seuraa perässä. Sitten johtotähti syöksyy päin mäntyä, ja seuraajat täräyttävät joukon johtajan perään kovalla rytinällä. Huuto on kova.

Tällä viikolla olemme saaneet seurata reaaliajassa kehkeytyvää ketjukolaria, jossa on syntynyt rumaa jälkeä. Ensin viihdelehti Seiska julkaisi kaksi ja puoli aukeamaa paljastusjuttua Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittajan Riikka Räisäsen suhteesta Ylen toiseen työntekijään.

Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola kiirehti oman lehtensä kolumnissaan paheksumaan Seiskan tietojen pohjalta Räisäsen toimintaa ja totesi, että ”näillä näytöillä joku muu johtaja olisi saanut jo erota tehtävästään”.

Keskisuomalainen teki aiheesta myös uutisen, samoin Keskisuomalainen-konserniin kuuluva Uutissuomalainen, jonka juttuja julkaisee 15 lehteä eri puolilla Suomea.

Sitten rytisi.

Räisänen otti toimituksiin yhteyttä ja vaati juttujen poistoa, koska ne sisälsivät hänen mukaansa virheitä ja fantasiaa. Seiska ei ole ainakaan vielä poistanut juttujaan verkosta, mutta julkaisi massiivisen oikaisun, joka pituudessaan lähentelee Suomen ennätystä. Oikaisun lopussa lehti pahoittelee virheitä.

Keskisuomalainen poisti uutisensa ja Mervolan kolumnin sekä julkaisi oikaisun, joka jostain syystä on maksumuurin takana.

Myös Sanoman omistama podcast-alusta Supla poisti podcast-jakson, joka perustui Seiskan julkaisemiin tietoihin.

Niin Seiska, Keskisuomalainen, Uutissuomalainen kuin Suplakin ovat sitoutuneet noudattamaan Journalistin ohjeita.

On montakin pykälää, joiden perusteella Riikka Räisänen voisi kannella näistä jutuista Julkisen sanan neuvostoon, vaikka jutuista on osa sittemmin poistettu. Päällimmäisenä on Journalistin ohjeiden kohta, joka edellyttää, että tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus. Tämä tietolähteen tarkoitus ei jää Seiskan juttujen perusteella epäselväksi.

Toinen ohjeiden velvoittava kohta toteaa, että myös aiemmin julkaistut tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin. Vaikuttaa siltä, että uutisen referoijilla ovat jääneet omat tarkistukset tekemättä.

Eikä tässä vielä kaikki.

Supla, Keskisuomalainen ja Uutissuomalainen ovat tehneet poistonsa kertomatta siitä yleisöilleen. Voimassa olevien ohjeiden mukaan toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan, jos jutussa on ollut useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa.

Lisäksi todetaan, ettei verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Näin ei kuitenkaan ole toimittu.

Mielenkiinnosta vilkaisin, miten Helsingin Sanomat, MTV ja iltapäivälehdet ovat asiaa käsitelleet.

HS:ssa ja MTV:n verkkouutisissa tapauksesta ei ole ollut halaistua sanaa.

Ilta-Sanomissa Seiskan juttua on jatkettu Räisäsen ja tämän kumppanin festivaalimatkasta, mutta Seiskan tietolähteen Räisäsen yksityiselämää koskevat väitteet on sivuutettu.

Iltalehti on tehnyt aiheesta useamman jutun, mutta fokus on IS:n tavoin Räisäsen matkassa. On aivan perusteltua kysellä verorahoin kustannetun matkan tarkoituksesta.

HS, MTV, IS ja IL eivät siis ole mukana median ketjukolarissa.

Tekevälle sattuu, mutta ihmisen mainetta ei pitäisi pilata mediassa epäluotettavilla lähteillä. Kun on kyse maineesta, pitäisi noudattaa erityistä huolellisuutta, etsiä lisää vahvistuksia ja tarkistaa epäolennaisimmatkin pikkudetaljit muista lähteistä. Kun uutisoinnin kohteen maine menee heppoisin perustein, siinä eivät oikaisut ja pienet pahoittelut enää auta.

Voi olla, että tämä saaga jatkuu, sillä Räisänen on ilmoittanut harkitsevansa oikeustoimia.