Se siitä miljardibisneksestä - sanomalehtien tuotot sulavat

Sanomalehtien Liiton julkaiseman Suomen Lehdistön kesäkuun numero on aina kiintoisaa luettavaa, koska siinä summataan sanoma- ja kaupunkilehtien tuloskunto. Eilen ilmestyneestä numerosta käy ilmi, ettei sanoma- ja kaupunkilehtien julkaiseminen ole enää miljardibisnes. Those were the days.

Vuonna 2014 sanoma- ja kaupunkilehtien yhteenlaskettu nettomyynti oli 1 020 miljoonaa euroa, josta sanomalehtien osuus oli 947 miljoonaa euroa. Viime vuonna yhteenlaskettu nettomyynti oli enää 983 miljoonaa. Leikkuri iski erityisesti sanomalehtiin, joiden myynnistä katosi 36 miljoonaa taivaan tuuliin. Se on prosentuaalisesti pieni luku, mutta käytännössä ihan järkyttävä summa rahaa.

Nettomyynti tarkoittaa lehden verottomien levikki- ja ilmoitustuottojen summaa. Ilmoitustuotoista on vähennetty muun muassa alennukset sekä alennuksen luonteiset mainos- ja mediatoimistokorvaukset.

Tämän suuruinen lovi vastaa Kalevan kokoisen maakuntalehden nettomyyntiä vuonna 2014 (35 miljoonaa euroa). Se on isompi kuin Keskisuomalaisen (28 miljoonaa), Kauppalehden (28 miljoonaa) ja kaikkien muiden maakuntalehtien paitsi Aamulehden (60 miljoonaa) ja Turun Sanomien (49 miljoonaa) tuotot toissa vuonna.

Entäpä digitaaliset tuotot? Niiden osuus nettomyynnistä oli kaikilla sanomalehdillä noin 84 miljoonaa euroa. Kasvua digituotoissa oli 20 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna. Tuo 84 miljoonan potti jaettiin pääosin iltapäivälehtien, Helsingin Sanomien ja Kauppalehden kesken.