Saako suomalaista kutsua autistiksi?

Nyt on pari päivää keskusteltu kirjailija Jari Tervon haastattelulausunnosta Helsingin Sanomissa, jossa hän kytki yhteen suomalaisten rasismin ja autismin tunnusmerkit. Haastattelu oli otsikoitu: ”Kirjailija Jari Tervo epäilee, että suomalaiset ovat autistisempia kuin muut – ja se selittää myös suomalaisten rasismia”.

Autismi- ja aspergerliitto ehti jo reagoida Tervon väitteisiin ja kirjailija pahoitella, että tahtomattaan loukkasi ihmisiä.

En ota nyt tässä kantaa kyseiseen HS:n juttuun. Sen sijaan tuon esiin JSN:n kesällä tekemän ratkaisun koskien Tuomas Enbusken kolumnia Iltalehdessä.

Kolumnisti oli otsikoinut kirjoituksensa ”Suomi on armottomien autistien maa”. Tekstissään hän kuvaili: ”(- -) Suomi on armoton maa. Emme ole kykeneväisiä keskustelemaan ihmisten haavoista, virheistä ja epätäydellisyyksistä. Seurauksena on joko pilkka, vielä useammin vaikeneminen. Suhteemme tunteisiin on autistinen. Siksi tarvitsemme viinaa.”

Tästä tuli kantelu, jonka mukaan Iltalehti käsitteli blogikirjoituksessa ja sen otsikossa autisteja heidän ihmisarvoaan loukkaavasti. Kantelijan mielestä lehti liitti autisteihin kielteisiä ominaisuuksia kuten armottomuus, empatian puuttuminen, pilkkaaminen, tarve viinan juontiin sekä kyvyttömyys keskustella ihmisten haavoista, virheistä ja epätäydellisyyksistä. Kantelijan mukaan Iltalehti käytti otsikoinnissaan sanaa ”autisti” haukkumasanana irrallaan blogikirjoituksen tekstin asiayhteydestä.

Ja miten kävi?

Neuvosto päätyi vapauttavaan päätökseen ratkaisussaan, jota olin itsekin tekemässä. Iltalehden ei siis katsottu rikkoneen hyvää lehtimiestapaa, kun lehti kirjoitti autismista kolumnin otsikossa ja leipätekstissä.

Päätöstä perusteltiin sillä, että kolumnisti käytti autismi-metaforaa kuvatessaan suomalaisten suhdetta tunne-elämään. ”Kehityshäiriön käyttäminen vertauskuvallisessa merkityksessä kohdistui suomalaisiin – ei kyseisestä kehityshäiriöstä kärsiviin. Kolumnisti ei siten käsitellyt autisteja asiaankuulumattomasti tai halventavasti”, päätöksessä todettiin.

JSN:n päätös koskee tietenkin vain tätä nimenomaista kirjoitusta Iltalehdessä, mutta ratkaisussa on myös kohta, joka kannattaa noteerata julkisessa keskustelussa yleisemmin: ”Neuvosto suosittelee, että journalistit harkitsisivat tarkasti sairauksien ja kehityshäiriöiden nimien käyttämistä kielteisinä vertauskuvina, koska se voi olla leimaavaa sairauksista kärsiville ihmisille.”

Sairaudet ja tee-se-itse-diagnoosit valuvat helposti arkikieleen viattomalta vaikuttavalla tavalla: ”Toi tyyppihän on ihan ADHD”, ”Puolisoni on narsisti”, ”Pomoni on täysi psykopaatti”. Suomalaiset varmasti kestävät autisteiksi kutsumisen kansanryhmänä, mutta ymmärrän hyvin, että esimerkiksi perheessä, jossa on autistisia lapsia, lääketieteellisen diagnoosin puolivillainen viljely julkisuudessa voi herättää mielipahaa.