Blogit

Pasi Kivioja analysoi median ilmiöitä.

Pullukkatyttöystävät ja rikkinäinen radio

Blogit Mediaansekaantuja 27.1.2014 08:20
Pasi Kivioja
Kirjoittaja on YTM, vapaa toimittaja ja entinen Julkisen sanan neuvoston jäsen (2014-2017).

Radiokanava Voicen toimituspäällikkö Mikko Räsänen älähti Facebookissa viikonloppuna: ”Terkkuja Radio Aallolle. Jos lähetyksen keskeistä sisältöä on lukea Voicen nettisisältöjä, niin mainitkaa nyt hyvänen aika se lähde edes kerran noin monen minuutin spiikin aikana”.

Kilpailevan kanavan juontaja oli siteerannut pitkässä radiokeskustelussa kohta kohdalta Räsäsen tekemää juttua pullukkatyttöystävistä Voicen verkkosivuilla mainitsematta lähdettä kertaakaan.

Radio Aallon juonto alkoi: ”Senkin laiheliinit, sillä nyt se on nimittäin Amerikassa tieteellisesti todistettu, että pullukka tyttöystävä on paljon parempi”. Räsänen oli otsikoinut oman juttunsa Pullukka tyttöystävä on parempi kuin laiha! – tässä kuusi perustelua. Jutun mukaan ”Amerikkalainen nettisivusto listasi syitä, miksi miesten kannattaa unohtaa laihat tytöt ja etsiä pyöreämpi tyttöystävä”. Linkki tälle Regretful Morning -nettisivustolle löytyi jutun lopusta, mutta Radio Aallossa luettiin selvästikin Räsäsen käännöstekstiä.

Alkuperäinen mielipidekirjoitus 6 Reasons Why You Should Date a Fat Girl on julkaistu Regretful Morning -sivuston blogissa.

Näin siis toimii rikkinäinen radio:

Radio Aalto tammikuussa 2014: ”Nyt se on tieteellisesti todistettu”.

Voice marraskuussa 2011: ”Amerikkalaisen nettisivuston mukaan”.

Alkuperäinen lähde: joku Jason-niminen ääliö amerikkalaisessa blogissa tammikuussa 2011.

Alkuperäinen teksti on loukkaus pullukoita ja laiheliineja, miehiä ja naisia ja koko ihmiskuntaa kohtaan. Kolme vuotta piti jutun muhia, ennen kuin tämän jenkkineron viiltävän analyyttisesta kirjoituksesta tuli tieteellistä faktaa ja keskustelunaihe suomalaisessa mediassa. Awesome!

Toimittajia harmittaa kaikkein eniten se, kun kilpaileva tiedotusväline lainaa toisen tekemää työtä ilman lähdemainintaa ja linkkiä alkuperäiseen juttuun. Se saattaa tavallisesta lukijasta kuulostaa yhdentekevältä, mutta tämä on suurimpia – ellei suurin – valituksen aihe toimittajapiireissä nykyisin.

Julkisen sanan neuvoston periaatelausumassa todetaan näin: ”Kun verkossa julkaistaan toisen työtä sisältävä juttu, siihen pitää lähdemaininnan lisäksi mahdollisuuksien mukaan liittää linkki alkuperäiseen lähteeseen. Näin lähde saa painoarvon, joka sille kuuluu. Mikäli lähteenä olevaan juttuun ei ole olemassa suoraa linkkiä, linkitys on syytä tehdä kyseisen nettijulkaisun etusivulle”. Periaatelausuma sitoo myös kaupallisia radiokanavia.

Periaatelausuman vuoksi monen jutun lopussa lukee nykyisin ”Asiasta kertoi ensimmäisenä”. Periaatteen tunnollinen noudattaminen aiheuttaa joskus hämmentäviä viittaussuhteita, kuten tässä Helsingin Sanomien julkaisemassa uutisessa, jossa lainattiin Karkkilan tienoo -lehden juttua, jota oli kuitenkin ensimmäisenä siteerannut MTV3:n uutiset.

On siis selvää, että Radio Aallon keskustelussa olisi pitänyt mainita lähde. Mutta olisiko maininnan ansainnut alkuperäinen lähde vai Räsäsen siitä tekemä suomennos, jonka sanamuotoja siteerattiin tarkasti? Eli onko journalistisen lehtijutun tai uutisen suomentajalla tekijänoikeus – onko käännös niin itsenäinen ja omaperäinen, että teoskynnys ylittyy?  Vertailkaa juttuja ja arvioikaa itse.

Tekijänoikeus on juridiikkaa, mutta moraalisesti ajatellen olisi ollut reilua mainita, että tässä me nyt Aallossa herkuttelemme Voicen ikivanhalla jutulla.