Päätoimittajan eettinen ongelma: "Eläisikö Elvis, jos olisin toiminut toisin?"
Päätoimittaja Arto Henriksson joutui yllättävän mediaeettisen ongelman eteen E18-moottoritiellä Ahvenkoskella viime perjantaina: sekaantuako lampaisiin liittyvään poliisioperaatioon vai pysytelläkö tarkkailevan toimittajan roolissa? Kumpikin vaihtoehto olisi voinut pahimmillaan johtaa henkien menetykseen.
Loviisan Sanomien päätoimittajana työskentelevä Henriksson sai lukijalta melko tavanomaisen juttuvinkin moottoritiellä toikkaroivista eläimistä. Sitten kävi ilmi, että kyse oli Loviisan kaupunginjohtajalta Jan D. Oker-Blomilta karanneista lampaista.
Kaupunginjohtajan kolmea lammasta Stellaa, Bellaa ja laumanjohtaja Elvistä olivat jahtaamassa moottoritien varrella Itä-Uudenmaan poliisin ja Pyhtään eläinhoitolan yksiköt. Henrikssonin kuvaamalla videolla näkyy, etteivät lampaat suostu poliisin käskytettäviksi vaan karkailevat villisti pompahdellen maastoon. Yllättäen Elvis kuitenkin kiinnostuu korkealla meluvallilla videota kuvaavasta Henrikssonista.
”Minulla oli kukkakuvioinen paita, johon Elvis selvästi kiinnitti huomiota ja alkoi lähestyä minua. Se tuli aivan kosketusetäisyydelle. Panin videon poikki ja hätistelin lammasta poispäin, kun se oli törmätä kameraani”, Henriksson kertoo.
Tässä kohtaa Arto Henriksson joutui äkillisen eettisen ongelman eteen. Pitäikö toimittajan tai kuvaajan puuttua työtä tehdessään tilanteeseen, jos hän voi toiminnallaan estää ihmisvahinkojen syntymisen? Vai onko toimittajan ja kuvaajan tehtävä hoitaa myös ikävästi päättyvien tapahtumien dokumentointi niihin puuttumatta?
Samaa kysymystä on pohdittu muun muassa sotareportteiden sekä onnettomuuksia ja kuolemaa todistaneiden journalistien kohdalla. Olen kirjoittanut aiemmin aiheesta laajasti täällä, kun World Press Photo -kilpailussa palkittiin vuonna 2014 perheväkivaltaa esittänyt kuvasarja, jonka kuvaaja ei puuttunut todelliseen väkivaltatilanteeseen vaan jatkoi sen kuvaamista.
Henrikssonin mukaan hänelle on päivänselvää, että journalistin tehtävä on esimerkiksi onnettomuuspaikalle joutuessaan tarkistaa loukkaantuneiden tilanne ja antaa ensiapua, ennen kuin ryhtyy tekemään työtään.
”On kuitenkin hyvä miettiä, missä menevät ne rajat, milloin toimittajan ei tarvitse osallistua tai sekaantua raportoimiinsa tapahtumiin”, Henriksson pohtii.
Kokeneena päätoimittajana ja entisenä Julkisen sanan neuvoston jäsenenä Henriksson osasi tehdä nopean mutta harkitun ratkaisun lampaiden lähestyessä.
Henriksson kertoo ajatelleensa etukäteen, että jos hän sattuisi olemaan kohdalla, kun lammas ryntää moottoritielle, hän koettaisi estää sen. Korkean meluvallin päällä hän kuitenkin tajusi, että jos hän yrittäisi maallikkona pyydystää lampaan, hän saattaisi säikäyttää sen maantielle.
”En rohjennut ryhtyä painimaan lampaan kanssa. Jos se olisi siitä vauhkoonnuttuaan rynnännyt moottoritielle, se olisi voinut aiheuttaa kohtalokkaan törmäyksen auton tai moottoripyörän kanssa.”
Ikävä kyllä hyväntuulisena huumorijuttuna alkanut tarina sai traagisen käänteen. Henrikssonin piti vaihtaa uutisen tyylilajia lennosta ennen julkaisua.
Henrikssonin ratkaisu olla koskematta lampaaseen saattoi säästää ihmishenkiä, mutta lammas kuoli. Poliisi joutui lopettamaan Elviksen ampumalla, koska sitä ei saatu kiinni ja taltutettua. Kaksi muuta karannutta lammasta otettiin kiinni ja nostettiin pakettiautoon.
Henriksson ei ollut enää itse näkemässä Elviksen ampumista, mutta hän sai tiedon asiasta, kun oli tekemässä uutista tapahtuneesta. Väistämättä mielessä kävi myös se, olisiko Elviksen henki voinut säästyä, jos hän olisi kuitenkin napannut sen kiinni meluvallin päällä.
Lampaan kiinniotto-ohjeita hän saikin maatilaa pitäviltä kollegoiltaan paikallislehtien päätoimittajien Facebook-ryhmässä, jossa hän kertoi myöhemmin tapahtuneesta ja eettisestä dilemmastaan.
”Moni kollega kyllä ymmärsi, että lampaan kiinnioton yrittäminen olisi ollut iso riski siinä tilanteessa. Yksi kokeneempi neuvoi, että lammasta pitäisi napata korvasta kiinni. Jos ottaa karvoista kiinni, siinä ei käy hyvin.”
Henrikssonia jäi askarruttamaan, miksei paikalle hälytetty pelastuslaitosta, joka yleensä hoitaa eläintehtävät. Henriksson yritti myös soittaa Tienkäyttäjän linjalle pyytääkseen nopeusrajoituksen laskemista alueella. Hän ei kuitenkaan päässyt linjalle läpi.
Henrikssonin mukaan kaupunginjohtaja Oker-Blom harmitteli Elviksen ampumista mutta hyväksyi sen, että poliisi piti tärkeämpänä tielläliikkujien turvallisuutta. Elvis olisi joka tapauksessa päätynyt syksyn aikana ruoaksi.