Nännit - ikävä ilmiö
Hei, sinä nänneistä työksesi kirjoittava toimittaja/toimittajan esimies, joka laitat alaisesi tekemään noloja nännijuttuja:
Mietipä tilannetta omalle kohdallesi. Valmistaudut vuoden tai ehkä jopa koko elämäsi kohokohtaan eli presidenttiparin Linnan juhliin, jonne olet saanut kutsun. Käytät kohtuullisen paljon rahaa tyylikkääseen asuun, meikkeihin ja kampaukseen näyttääksesi kauniimmalta kuin koskaan.
Juhlien jälkeen havaitset uutismedian tuijottavan ainoastaan rintoihisi ja vartalosi olevan koko kansan puheenaihe – tai jopa paheksunnan kohde. Luet lehden verkkosivuilta juhlineesi ilman rintaliivejä, mikä on lehden mukaan ”ikävä ilmiö”.
Pakko sanoa, että hävettää Aamulehden puolesta, joka julkaisi tänään verkkojutun ”Näyttelijä Jonna Järnefelt juhli ilman rintaliivejä – ikävä ilmiö yleistynyt Linnassa”. Voisiko totaalisempaa antikliimaksia kuvitella arvokkaalle tilaisuudelle?
Hienoa kostyymiä voi toki kehua, mutta mistä meille on yhtäkkiä tullut tällainen juhlijoiden ulkomuodon ja -asun moitiskelun kulttuuri?
Julkaisun jälkeen Aamulehden jutun otsikkoa ja tekstiä on muutettu ja jutun loppuun on lisätty pahoittelut:
”Muokkaus 7.12. kello 14.18 poistettu otsikosta ja jutusta arvottava sana. Aamulehti haluaa korostaa, että jokaisella on oikeus vartaloonsa ja pukeutumistyyliinsä. Juttu käsittelee sitä, kuinka alusvaatteilla voi korostaa kaunista pukua.
Aamulehti pahoittelee aiempaa sanavalintaa.”
Vahinko ehti kuitenkin jo tapahtua.
Eilen ja tänään on tuntunut uutisia lukiessa hetkittäin siltä, että merkittävä osa verkkomediasta on taantunut infantiiliin tilaan. Uutissivustot suorastaan pursusivat avonaisia kaula-aukkoja, antavia dekolteita ja sitten näitä nännejä.
Savon Sanomien toimittajan mielestä Järnefeltin ”nännit olisi kannattanut peittää”. Varmasti viisas neuvo elämässä muutenkin.
Järnefeltin vartalolla fiilisteltiin myös Iltalehdessä, jossa toimittaja kommentoi nännien lähestulkoon erottuneen kankaan läpi. ”Näyttävän puvun alla ei näytä olevan rintaliivejä”. Huhhuh!
Samaan aikaan Kike Elomaakin yllätti ”erittäin rohkealla kaula-aukolla”, ja Merja Rehn oli ”liki rinnat paljaina”. MTV:n uutisten mukaan ”Rintavako nousi liian suureen rooliin”.
Ilta-Sanomat jaksoi vieläkin hekumoida lehden itsensä kaksitoista vuotta sitten kokoon keittämällä Jonna Tervomaan ”nännikohulla”. Vuonna 2004 tällaiset kohut olivat vielä iltapäivälehtien yksinoikeutta, mutta nyt jopa Helsingin Sanomat kirjoittaa nänneistä Linnan juhlien yhteydessä.
Yritän ymmärtää tätä median kehityskaarta.
Uutisointia voi puolustella sillä, että itsehän ne kerjäävät huomiota paljastavilla puvuillaan. Osa varmasti hakeekin huomiota, mutta tarvitseeko jokaisesta kaula-aukosta ja kohoumasta tehdä valtava numero? Eikö voisi katsoa hienotunteisesti sivuun, jos jollakulla vieraalla tyylitaju hieman pettää tai kangas pingottaa kriittisestä kohdasta? Miksi vartalon osoittelu ja kommentointi ei ole hyvien käytöstapojen mukaista kasvokkain, mutta mediassa se on sallittua?
Puuduttavan pitkäveteisestä kättelystä ja Linnan vieraiden diibadaaba-haastatteluista on tietysti vaikea repiä kiinnostavia uutiskärkiä jatkuvasti verkkoon ja seuraavaan lehteen. Tissit eivät kuitenkaan koskaan petä ja ne ovat universaalistikin kiehtova asia. Jos pitäisi valita nännit vai natsit, niin ehdottomasti nännit.
Lopuksi teen paljastuksen, joka saattaa järkyttää kaikkein herkimpiä ja nuorimpia toimittajia. Uutinen tulee tässä: nyt on niin, että kaikki juhlavieraat ovat asujensa alla TÄYSIN ALASTI!
Ihan kaikki ja aivan kokonaan alasti.
Eikö olekin ikävä ilmiö?