Blogit

Pasi Kivioja analysoi median ilmiöitä.

Näin uutiskanava CNN varmistaa some-aineiston aitouden

Blogit Mediaansekaantuja 24.3.2018 11:33
Pasi Kivioja
Kirjoittaja on YTM, vapaa toimittaja ja entinen Julkisen sanan neuvoston jäsen (2014-2017).

Jokainen journalisti on sosiaalisen median tuottaja, kiteytti eilen oman ajattelutapansa Suomessa vieraillut uutiskanava CNN:n digipuolen tuottaja Rachel Rodriguez. CNN:n digitaaliset toiminnot on jaettu New Yorkiin, Atlantaan, Hongkongiin ja Lontooseen, josta Rodriguez piipahti Tampereen yliopiston järjestämään Verkkokerronnan päivään.

Reaaliteetti on kuitenkin se, että CNN:lläkin vain noin puolet toimittajista tekee somea reaaliajassa, jos hallitsee välineen. CNN:n sosiaalisen median toiminnot on keskitetty kolmeen ryhmään: some-julkaisemiseen, some-etsintään ja some-televisioon. Esimerkiksi etsintätiimin tehtävänä on löytää sosiaalisesta mediasta silminnäkijöitä ja materiaalia uutislähetyksiin.

Rodriguez listasi tärkeimmät pointit, kuinka uutisoidaan sosiaalisessa mediassa:

  • Ole inhimillinen.
  • Tarkista tietojen paikkansapitävyys.
  • Kysy julkaisulupaa.
  • Kreditoi lähteet.
  • Ole läpinäkyvä.
  • Sulje ympyrä.

Inhimillisyydellä hän viittasi siihen, että esimerkiksi onnettomuuspaikalta yhteyttä ottaneelta varmistetaan, onko hän kunnossa ja turvassa, ennen kuin ryhdytään neuvottelemaan aineiston julkaisusta. ”Sulje ympyrä”, close the loop, on periaatteessa päivänselvä asia, mutta tahtoo unohtua kiireisessä uutistyössä. Rodriguez tarkoittaa sitä, että toimittajan kannattaa kiittää yleisöltä saamastaan aineistosta ja näyttää, miten sitä käytettiin. Se kasvattaa luottamusta ja syventää suhdetta yleisöön.

Rodriguezin esityksen kiinnostavinta antia oli kuvaus siitä, miten uutiskanava varmistaa sosiaalisesta mediasta löytämänsä aineiston aitouden. CNN:llä on näinä #fakenews-aikoina kovat paineet siitä, ettei se vahingossakaan lankeaisi perättömän tiedon levittämiseen. Rodriguezin tarkistamisen muistilista oli tällainen:

  • Puhu heille.
  • Hanki taustatarina.
  • Tutki lähteitä.
  • Tarkista kuvat ja videot.

Rodriguez vakuutti CNN:n aina kysyvän lupaa somesta löytämiensä kuvien käyttöön. ”Se, että kuva leviää Twitterissä, ei tarkoita sitä, että sen voi ottaa omaan käyttöönsä”, Rodriguez sanoi.

En tiedä, miten hyvin periaate on CNN:llä pitänyt, mutta joillakin muilla uutistoimijoilla hyvän kuvan houkutus on käynyt joskus liian suureksi.

Joka tapauksessa CNN tuntuu panevan paljon vaivaa some-sisällön aitouden varmistamiseen. Rodriguez näytti esimerkkinä kolmea kuvaa, joista yksi oli ensin toimituksen mielestä ollut ilmiselvästi Photoshopattu, mutta kuvan alkuperää oli tutkittu pari päivää ja lopulta se varmistui oikeaksi, kun oma toimittaja lähetettiin paikalle tarkistamaan asia. Toinen esimerkkikuva oli hurrikaani Sandyn jälkeen Twitterissä kiertänyt otos, jossa hai uiskenteli talon tulvivalla etupihalla. Se ilmeni feikkikuvaksi, mutta kelpasi kyllä monille muille tiedotusvälineille julkaistavaksi.

Rodriguez kertoi CNN:n perussäännön olevan, että aina, kun uutinen pohjautuu sosiaalisessa mediassa julkaistuun aineistoon, julkaisijaan otetaan yhteyttä. Näin varmistetaan tarinan aitous, ja jos se pitää paikkansa, yhteyden saaminen parantaa juttua muutenkin.

Hyvä vinkki kuvan aitouden varmistamiseen oli, että jos joku tarjoaa julkaistavaksi epäilyksiä herättävää kuvaa, ensimmäinen tarkistuskysymys CNN:llä on, millaisella kameralla tämä kuvasi on otettu. Jos vastaus ei täsmää kuvan metatietojen kanssa, neuvotteluja on turha jatkaa.

Kommentointia Verkkokerronnan päivästä löytyy Twitteristä, häshtääg #verkkokerronta. Seminaarissa Yleisradion analytiikasta kertoneen Kalle Pirhosen blogikommentti Rachel Rodriguezin esitykseen löytyy täältä.