Mediakritiikki ei käynyt ilmoitukseen - HS, IS ja IL hyllyttivät Seiskan vastaisen mainoksen
Vuokravälitystä ja asuntosijoituspalveluja välittävä Vuokraturva Oy sai maksullisille ilmoituksilleen pakit Helsingin Sanomilta, Ilta-Sanomilta ja Iltalehdeltä. Iltalehti julkaisi mediakriittisen ilmoituksen lopulta vain osittain.
Erikoisessa mainoskampanjassaan yritys kehottaa boikotoimaan Seiska-lehteä, joka ilmoituksen mukaan kiusaa julkisuuden henkilöitä.
”Minä haluan tähän muutoksen. Jos sinäkin haluat, niin älä klikkaa, lue, tilaa tai osta”, sanomalehtien hylkäämässä ilmoituksessa vedotaan. Allekirjoittajana ilmoitustekstissä on Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola.
Taustalla on Metsolan henkilökohtainen pohdinta lähelle osuneesta koulukiusaamistapauksesta, jota hän pitää samanlaisena kuin Seiskan julkkisjournalismia. Erikoiseksi asian tekee myös se, että Metsolan yritys on mainostanut Seiskassa jo vuosien ajan. Hän sanoo ajatelleensa aiemmin vain tiettyä kohderyhmäpeittoa, joka lehden avulla saavutetaan.
Metsolan mukaan Sanoman päätoimittajien kieltäytymisen perusteena oli laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa. Iltalehdessä taas pidettiin asian edistämiseen valittua keinoa eli maksullista ilmoitusta ongelmallisena.
Kun tieto ilmoituksen hyllyttämisestä tuli, yritys teki uuden maltillisemman ilmoituksen, jossa oli päätoimittajien kehotuksesta myös yrityksen omien palveluiden markkinointia. HS ja IS eivät julkaisseet tätäkään aineistoa, mutta IL julkaisi sen viikonvaihteen lehdessään.
Onko siis niin, ettei sana ole vapaa lehti-ilmoituksissa? Eikö raha kelpaa kustantajille?
Näin se on. Kaikki ei ole kaupan.
Lehden toimituksellinen aineisto, samoin kuin ilmoitusaineisto, ovat lehden päätoimittajan vastuulla. Lehti voi valita riippumattomasti, mistä ja miten se kirjoittaa journalistisia juttuja, ja sama päätäntävalta koskee sivuilla julkaistavia mainoksia.
Mainosaineiston sisältöä rajoittaa kuitenkin myös edellä mainittu laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa. Sopimatonta menettelyä on esimerkiksi kilpailijasta puhuminen totuudenvastaisesti tai harhaanjohtavasti. Kiellettyä on myös kilpailijan tavaramerkin, toiminimen tai kilpailijan markkinoiman hyödykkeen väheksyminen ja halventaminen.
Kuten Iltalehti totesi, valittu tapa – maksullinen ilmoitus – on ongelmallinen. Samat lehdet voisivat lain rajoittamatta julkaista ilmoituskampanjasta journalistisia juttuja, jos haluaisivat.
Vuokraturvan Metsola sanoo vetävänsä kaikki kokosivun ilmoituksensa pois Seiskasta. Niitä oli hänen mukaansa varattuna tälle vuodelle viisitoista.
Seiskaa kustantavan Allerin toimitusjohtaja Pauli Aalto-Setälä kommentoi M&M-lehdessä pitävänsä kampanjaa erikoisena tapana markkinoida yritystä, mutta hän ei aio ryhtyä asiassa toimenpiteisiin. Päätoimittaja Joni Soila sanoo M&M:ssä, ettei aio ryhtyä keskustelemaan heikompiosaisten tai kiusattujen lasten kustannuksella.
Aalto-Setälän mukaan Aller on immuuni painostukselle.
Näin varmasti onkin, ettei pääasiassa levikkituotoista elävän viikkolehden tarvitse kumarrella mainostajia. Sen sijaan lukijaboikotteja kavahtavat kaikki lehdet.
Vuonna 2006 Seiska ja Katso-lehti taipuivat anteeksipyyntöön, kun Euroviisuvoittaja Lordin maskittomien kasvojen paljastamisesta syntyi Seiskan vastainen protestiaalto, joka säikytti mainostajia ja suututti kuluttajia. Lehtiä muun muassa käänneltiin nurinpäin myyntitelineissä, ja Helsingin Sokos-tavaratalo veti myynnistä lehden uusimman numeron.
Vuokraturvan käyttöön ottama #7lopeta-aihetunniste oli sunnuntai-iltaan mennessä kerännyt muutamia mainintoja Twitterissä.
Vaikka sanomalehdet torjuivat yrityksen kampanjailmoittelun, apu löytyi Facebookista, josta yritys sai ostettua maksettua mainontaa kampanjalleen. Sen aiheuttama liikenne oli todennäköisesti syy siihen, miksi yrityksen verkkosivut kaatuivat sunnuntai-iltana.