Blogit

Pasi Kivioja analysoi median ilmiöitä.

Maksumuuri ei ole kultakaivos medialle

Blogit Mediaansekaantuja 19.6.2014 14:56
Pasi Kivioja
Kirjoittaja on YTM, vapaa toimittaja ja entinen Julkisen sanan neuvoston jäsen (2014-2017).

Miten hyvin verkon maksumuurit tuottavat medialle rahaa? Siihen ei tahdo saada vastaukseksi kuin plusmerkkisiä prosentteja, jotka eivät kerro kysyjälle mitään.

Kun puoli vuotta sitten tiedustelin asiaa eri mediataloista, vastaukset olivat tällaisia. Esimerkiksi Helsingin Sanomat kertoo mielellään ulospäin, että 42 prosenttia heidän lukijoistaan maksaa digitaalisista sisällöistä. Korkea prosenttiluku on nokkelan ansaintamallin (printtitilaus+muutama euro digitilauksesta) ansiota, mutta siltä pohjalta on mahdotonta hahmottaa, mikä merkitys maksullisella uutissisällöllä on taloudellisesti.

Sanomalehtien Liitto (SL) julkisti tällä viikolla jäsenlehdilleen tehdyn vuosikyselyn tuloksia. Niistä käy ilmi, että sanomalehtien digitaalisten uutissisältöjen myynnistä kertyneet tulot ovat edelleen hyvin pieniä. Suorastaan hälyttävän pieniä.

Liiton julkaiseman taulukon mukaan sanomalehtien digitaaliset palvelut tuottivat viime vuonna 56 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua edellisvuoteen 11 miljoonaa euroa (+24 %). Se on edelleen vaatimaton ja tuskallisen hitaasti kasvava luku verrattuna nopeasti kutistuvaan printin nettomyyntiin, joka oli 933 miljoonaa euroa. Edellisvuonna printti myi yli miljardilla, ja vuonna 2008 myyntiä kertyi lähes 1,2 miljardia euroa.

SL:n kuluttaja- ja mediamarkkinoinnista vastaavan johtajan Sirpa Kirjosen mukaan digimyynnin 56 miljoonasta oli sisältömyynnin eli maksumuurin takana olevien juttujen osuus 12 miljoonaa euroa. Luvussa näkyvät siis myös loppuvuodesta 2012 käyttöön otetun HS:n maksumuurin tuotot. Niiden tarkkaa määrää voimme edelleen vain arvailla.

Kun poistetaan 12 miljoonasta suurella volyymilla verkossa toimivien Hesarin ja iltapäivälehtien tuotot, ei muiden sanomalehtien osuus digitaalisten sisältöjen myynnistä voi olla kovin häävi. Kirjosen mukaan seitsenpäiväiset lehdet onnistuivat myymään digiä keskimäärin 3–4 eurolla kuukaudessa printtitilauksen ohessa. SL:n hallituksen puheenjohtaja, Keskisuomalainen Oyj:n konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi myönsikin, että digimyyntiä pitäisi kertyä keskimäärin 30 euroa kuukaudessa, jotta sanomalehdistö kykenisi selviytymään kuoleman laaksosta.

Maailmanlaajuisessa vertailussa Suomi on silti kärkikastia verkkouutisista maksavissa lukijoissa. Reuters-instituutin tuoreen maaraportin mukaan suomalaisista 14 prosenttia on maksanut verkkouutisista kuluneen vuoden aikana. Perässä tulevat Italia (13), Ranska (12), Yhdysvallat (11), Tanska (10), Espanja (8), Saksa (8), Japani (8) ja Iso-Britannia (7). Suomen edellä on vain kehittyvä talous ”Urbaani Brasilia” (22). Verkkoviestintä on Brasiliassa maksukykyisen eliitin hallussa, sillä internetin peittoprosentti on siellä vain 46, kun se Suomessa on 89.

Suomi eroaa muista maista siinä, että digisisällöt myydään täällä käytännössä yhdistelmämyyntinä printti+digi, mikä selittää myös Suomen korkeaa sijoitusta vertailussa.

Reutersin koko raportti on luettavissa täältä, ja lisää kotimaisen mediatoimialan viimeisimpiä lukuja on täällä.