Maailman ohuin lukulaite ja muita Next Median ihmeitä
Sanoma- ja aikakauslehtien kuolemaa toitottavat digijeesukset väittävät usein, etteivät suomalaiset kustantajat investoi digitaaliseen kehitykseen. On totta, että kaikilla julkaisijoilla ei ole rahaa eikä kauaskantoista viisautta sijoittaa tulevaisuuteen, mutta tiedoksi profeetoille, että Suomessa on ollut jo neljä vuotta käynnissä kansainväliselläkin mittapuulla megalomaaninen kustannusalan tutkimus- ja kehitysohjelma Next Media. Next Mediassa on tampattu umpihankeen latuja nimenomaan digitaalisen median uusille innovaatioille.
Rahat – yhteensä 34 miljoonaa euroa vuosina 2010-2013 – ja työpanokset Next Mediaan ovat tulleet mediayrityksiltä, tutkimuslaitoksilta ja Tekesiltä. Yrityksiä on ollut vuosittain mukana noin 50 ja tutkimuslaitoksia 6-8. Tutkimusohjelmaan on pumpattu kaikkiaan 300 henkilötyövuotta. Mukana ovat olleet keskeisimmät sanoma- ja aikakauslehtikustantajat sekä kirjakustantajat. Vastaavaa eri alojen kustantajien yhteistä rintamaa ei ole nähty missään muualla maailmassa digitaalisissa kehityshankkeissa.
Toimin vuosina 2010-2012 Sanomalehtien Liiton puolesta viestintäjohtajana Next Mediaan kuuluneessa Ereading-tutkimushankkeessa. Viime viikolla olin juontamassa Next Median loppuseminaaria Helsingin Katajanokalla. Seminaarin esitykset ovat luettavissa Next Median verkkosivuilla ja twiitit täällä.
Olen itse suhtautunut kriittisesti Next Median akateemiseen vaikeaselkoisuuteen, tutkimushankkeiden hankalaan jäsentelyyn ja viestinnällisten voimavarojen niukkuuteen. Tekes kun ei rahoita tiedottamista vaan ainoastaan tutkimusta ja kehitystä. Kun reilu kuukausi sitten medianmurrosseminaaria juontanut Mikael Pentikäinen pyysi lavalla olleita mediapomoja nimeämään yhden konkreettisen Next Median tuloksen, tuli hipihiljaista. Jaa mikä Next Media?
Tosin ei Pentikäinen itsekään niitä tuloksia luetellut, vaikka Sanoma on ollut Next Median veturiyritys ja Pentikäisen johtama Hesari hyötyi tutkimusohjelmasta ihan konkreettisesti.
No, minäpä luettelen muutaman esimerkin. Olen aiemmin kirjoittanut uutisrobotin kehittelystä Next Media -ohjelmassa.
Hesarihan on saanut Next Medialta tukea muun muassa iPad-lehtensä ja datajournalismin kehityshankkeissa sekä omistamansa Metro-lehden lukijayhteisöllisyyden luomisessa.
”Helsingin Sanomien datadeski perustettiin kesällä 2012. Perustamista oli edeltänyt Next Media -hankkeen puitteissa tehty kehitystyö”, kirjoittaa HS:n datajournalismista vastaava uutispäällikkö Esa Mäkinen Next Median tuloksia esittelevässä Makasiini-lehdessä.
Mäkisen mukaan Next Mediassa on kehitetty etenkin uutissovelluksiksi kutsuttuja visualisointeja. Uutissovelluksia varten HS:n datadeskissä on kehitetty juttumalleja, joiden pohjalta pystytään tekemään nopeasti muun muassa vakiomuotoisia graafeja, vaihtokuvia, visoja, taulukoita ja aikajanoja.
Hesarin Metrossa on tutkittu lukijoiden ja lehden yhteistyötä koko Next Median ajan. Hyperlokaaliksi kutsutun toimintatavan on todettu vähentävän toimituksen kustannuksia noin kolmanneksella sekä vahvistavan lehden asemaa paikallisten yritysten mainoskanavana ja sitouttavan lukijoita sisällön tekemiseen. Vuonna 2012 Metron sadasta luetuimmasta jutusta oli yhdeksänkymmentä syntynyt lukijan aloitteesta. Viime vuonna lehti sai lukijoilta 30000 kuvaa, parituhatta juttua ja kolumnia.
Tablettilehtien kehittämisessä Next Medialta on saanut vetoapua myös Hufvudstadsbladet, joka on tutkinut ja testannut perinpohjaisesti erilaisia tablettilehtisovelluksia lukijoilla. HBL:n käyttäjätutkimuksen yllättävä tulos oli, että enemmistö heidän lukijoistaan luki tabletista mieluummin printtilehden näköislehteä kuin erityisesti tablettiin räätälöityä lehteä. Next Media -projektissa HBL kehitti tablettilehtituotteen näille molemmille kohderyhmille. Uusin lukijatutkimuksiin perustuva tuote on HBL Kväll, joka on digitaalisen lehden iltapainos.
Kouriintuntuvin tuote, joka Next Mediassa on kehitetty, on suomalaisen start up -yrityksen Leia Median tuottama maailman ohuin lukulaite. Taivutettava laite painaa 200 grammaa ja on vain 2 milliä paksu. Kansainväliset lehtitalot ovat olleet kiinnostuneita suomalaisfirman Live Paper -jakelusta, joka voisi korvata perinteisen paperilehden. Ideana Live Paperissa on, että kuluttajat eivät maksa suoraan laitteesta vaan kustantaja hankkii ja jakaa laitteita tilaajille tilaushintaan sisältyvänä. Tablettilehden lukemiseen verrattuna Live Paperin etuna on, että lehtijulkaisu on jatkuvasti laitteessa esillä ilman käynnistämistä ja haeskelua eikä aurinkopaneelilla toimivaa laitetta tarvitse ladata.
Next Median suurin hyöty mediatoimialalle on kuitenkin jotakin, mitä ei voi mitata rahassa eikä sitä saa kaupan hyllyltä. Siksi sitä on vaikea selittää tutkimusprojektiryhmien ulkopuolisille. Tutkijoiden, kehittäjien ja keskenään kilpailevien mediatalojen propellipäiden verkostoituminen, yhteistyön toimintamallit ja hankkeessa keräämä tietotaito ovat kullan arvoista henkistä pääomaa, jonka varaan rakennetaan tulevaisuuden digitaalisia ratkaisuja.
Suomalaiset ovat haluttuja yhteistyökumppaneita. Tänä vuonna Next Media laajenee pohjoismaiseksi Nordic Next Mediaksi. Suomen tutkimusohjelma kulkee nimellä Digital First, jossa painopiste on vahvasti mobiilimediassa.
”Suomen media-ala tarvitsee Next Median jälkeen isoja sparrauskumppaneita muista Pohjoismaista ja Euroopasta. Keskenämme emme enää pääse riittävän nopeasti eteenpäin”, totesi Sanoma Median Finlandin liiketoimintajohtaja Petteri Putkiranta median uusista haasteista.