Maailman ohuin lukulaite ja muita Next Median ihmeitä

Sanoma- ja aikakauslehtien kuolemaa toitottavat digijeesukset väittävät usein, etteivät suomalaiset kustantajat investoi digitaaliseen kehitykseen. On totta, että kaikilla julkaisijoilla ei ole rahaa eikä kauaskantoista viisautta sijoittaa tulevaisuuteen, mutta tiedoksi profeetoille, että Suomessa on ollut jo neljä vuotta käynnissä kansainväliselläkin mittapuulla megalomaaninen kustannusalan tutkimus- ja kehitysohjelma Next Media. Next Mediassa on tampattu umpihankeen latuja nimenomaan digitaalisen median uusille innovaatioille.

Rahat – yhteensä 34 miljoonaa euroa vuosina 2010-2013 – ja työpanokset Next Mediaan ovat tulleet mediayrityksiltä, tutkimuslaitoksilta ja Tekesiltä. Yrityksiä on ollut vuosittain mukana noin 50 ja tutkimuslaitoksia 6-8. Tutkimusohjelmaan on pumpattu kaikkiaan 300 henkilötyövuotta. Mukana ovat olleet keskeisimmät sanoma- ja aikakauslehtikustantajat sekä kirjakustantajat. Vastaavaa eri alojen kustantajien yhteistä rintamaa ei ole nähty missään muualla maailmassa digitaalisissa kehityshankkeissa.

Toimin vuosina 2010-2012 Sanomalehtien Liiton puolesta viestintäjohtajana Next Mediaan kuuluneessa Ereading-tutkimushankkeessa. Viime viikolla olin juontamassa Next Median loppuseminaaria Helsingin Katajanokalla. Seminaarin esitykset ovat luettavissa Next Median verkkosivuilla ja twiitit täällä. 

Olen itse suhtautunut kriittisesti Next Median akateemiseen vaikeaselkoisuuteen, tutkimushankkeiden hankalaan jäsentelyyn ja viestinnällisten voimavarojen niukkuuteen. Tekes kun ei rahoita tiedottamista vaan ainoastaan tutkimusta ja kehitystä. Kun reilu kuukausi sitten medianmurrosseminaaria juontanut Mikael Pentikäinen pyysi lavalla olleita mediapomoja nimeämään yhden konkreettisen Next Median tuloksen, tuli hipihiljaista. Jaa mikä Next Media?

Tosin ei Pentikäinen itsekään niitä tuloksia luetellut, vaikka Sanoma on ollut Next Median veturiyritys ja Pentikäisen johtama Hesari hyötyi tutkimusohjelmasta ihan konkreettisesti.