Pasi Kivioja analysoi median ilmiöitä.

Likainen Harri jakaa keppiä ja kehuja

Pasi Kivioja
Blogit Mediaansekaantuja 29.9.2015 17:02

Dekkarikirjailijalta ja entiseltä Helsingin Sanomien rikostoimittajalta Harri Nykäseltä ilmestyi tänään muistelmateos Likainen Harri – 20 vuotta Erkon renkinä (Crime Time ja Docendo), joka ei varmasti jätä ketään kylmäksi. Ei liene vallan villi veikkaus, että osa mediasta ei hiisku kirjasta mitään, …

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Pasi Kivioja

Kirjoittaja on YTM, vapaa toimittaja ja Julkisen sanan neuvoston toinen varapuheenjohtaja.

Keskustelu

Näissä Suomen journalismia arvioivissa jutuissa tulisi aina, aina ihan alkuun, muistaa man olevan pienen, kielen harvinaisen ja tosi itsenäisyysden ajan yhä lyhyen. Media esimerkikisi toimii kapealla ja ohuella pohjalla. Sain oman kokemuksen toimittajana, koska sodan jälkiajan kokemuksien johdosta ei uskonut ns. esivaltaan, viranomaisiin. Tarkisti ja tarkistin tietoja, mikä antoi etusivuja.

Se toi niiden ohessa myös kostomenttaliteetin. Aiheina olivat mm. Holmströmin syyllisyys Tulilahteen, hänen omituinen itsemurhansa. Pari juttusarjaa lopettivat ns. Skogilaisten maanpetokselliset touhut ja puolueen, mitä kostettiin sitten jatkuvasti, ei vähiten mm. US:n ja HS:n toimitusten sisällä. Nämä jutut eivät olleet mitenkään salaisia. Silti niistä alkanut diskreditointi tehosi mm. toimituksissa.

Ja viime vuosisadan yksi suurimmista jutuista menetettiin Suomen mediassa, kun 1971-73 tapahtunut Kylmän Sodan ratkaisu, johon osallistuin PE:n Tiedustelussa Pariisissa, olikin sitten Suomessa synkkä konspiraatio, jota mm Demareiden ja Kepun hallitsemat journalistien liitot paljastelivat. Itse aihe olisi ollut NL:n odotettu sortuminen ja katoaminen. Yritykset mennä tähän ”vuosisadan juttuun” johtivat syytteisiin ”liiasta viinin juonnista” Ranskassa, pakkomuuttoon maasta.

Milloinkahan tehdään se juttu maan ”typeryydestä,” joka olisi todella tarpeen, jos Suomi ja sen media haluavat todella ”olla olemassa.”

Näitä luetaan juuri nyt