Kim Jong undead nousi kuolleista - huhumylly pyörii silti
Pohjois-Korean nuori ja aina niin iloinen diktaattori Kim Jong-un, 36, ehti olla ainakin viikon kuolleena, ennen kuin hän ylösnousi lannoitetehtaan avajaisiin vappupäivänä.
Kansainvälisistä tiedotusvälineistä muun muassa viihdesivusto TMZ ja Itä-Teksasissa toimiva NBC:n televisiokanava KETK uutisoivat Kimin kuolemasta. Osa tiedotusvälineistä raportoi Kimin olevan ”vegetatiivisessa tilassa” epäonnistuneen sydänleikkauksen jälkeen.
Eilen 2. toukokuuta Pohjois-Koreaa hallitsevan työväenpuolueen pää-äänenkannattaja Rodong Sinmun -lehti julkisti kuvia hyväntuulisesta ja reippaasta Kimistä avaamassa lannoitetehdasta. Tapahtumasta on myös videokuvaa todisteena.
Koska kuvamateriaalin kuvausajankohtaa ei pääse varmistamaan, kannattaa sen todistusarvoon suhtautua varauksellisesti, kunnes Kim nähdään varmuudella jossain 12.4. jälkeen kuvatussa tilaisuudessa.
Olen miettinyt Kimin kuolemasta kertovien juttujen kohdalla kahta seikkaa: ensinnäkin sitä, miten huhusta tulee kansainvälinen uutinen. Toiseksi sitä, miksi fiksut, lähdekriittiset ihmiset, jotka eivät yleensä jaa huhuja sosiaalisessa mediassa, jakavat kuitenkin huhuja Pohjois-Korean johtajan kuolemasta.
Kaikki kansainvälisen median uutiset Kimin kuolemasta johtivat samaan tietolähteeseen – yhden henkilön Kiinan sosiaalisessa mediassa esittämään väitteeseen. Hongkongissa toimivan kiinalaisen HKSTV-satelliittikanavan varajohtaja Qin Feng kertoi kiinalaisessa Weibossa Kimin kuolemasta 24. huhtikuuta. Feng väitti, että hänellä on tiedolleen hyvin luotettava lähde, ”very solid source”.
Jos et osaa kiinaa, Fengin Weibo-profiilia voit lukea Google-kääntäjän avulla. Väite Kim Jong-unin kuolemasta on sittemmin poistettu Fengin profiilista. Ruutukaappaukset poistetuista kiinankielisistä päivityksistä ovat nähtävissä täältä.
Fengillä on Weibossa 15 miljoonaa seuraajaa, joten juttu alkoi ottaa nopeasti kierroksia. Itse luin satelliittikanavan varajohtajan Weibo-päivityksestä amerikkalaisen toimittajan Twitter-päivityksestä päivän tai kaksi ennen kuin aihe nousi kansainväliseen mediaan. Ajattelin, etten viitsi levittää varmistamattomia huhuja, koska niitä on Kimistä liikkunut ennenkin.
Tarina lähti heti oudoille jengoille.
Useissa tiedotusvälineissä väitettiin, että Kimin kuolemasta kertoi HKSTV:n varajohtaja Shijian Xingzou, mutta hän on New Yorkissa asuva toimittaja, joka koosti Qin Fengin Weibo-päivitykset yhteen.
Kuolinhuhuun yhdistyi toinen huhu Kiinasta Pohjois-Koreaan lähetetystä lääkäridelegaatiosta Kim Jong-unin avuksi. Lisäksi oli kilpaileva teoria koomaan vaipuneesta Kim Jong-unista sydänleikkauksen jälkeen. Brittien BBC-uutiskanava jäljitti tämän huhun lähteeksi pohjoiskorealaisten loikkareiden Daily NK -sivuston, joka julkaisi yhteen lähteeseen perustuneen jutun Kimin sydänleikkauksesta.
Tästä eteenpäin tarinan kiertokulku on uutismedialle tyypillistä kaikukammiopingistä, jossa siteerataan muita tiedotusvälineitä ja sosiaalista mediaa, käsitetään ja käännetään väärin ja unohdetaan lähdekritiikki. Kun juttu saa vielä buustausta aina luotettavista brittitabloideista, päädytään lopulta tilanteeseen, jossa itäteksasilainen kaapelikanava julistaa Pohjois-Korean johtajan kuolleeksi.
Huhun liikkeelle laittanut Qin Feng on sittemmin pahoitellut ja selittänyt lähteensä erehtyneen. Hän sanoo, ettei ole poistanut Kim Jong-unin kuolemaa koskevia päivityksiään itse.
Kysyin Facebook-kavereiltani 26. huhtikuuta näin: ”Jos et yleensäkään jaa somessa huhuja, niin miksi jakaisit niitä nyt, kun Kim Jong-unin huhutaan kuolleen? Ne ovat pelkkiä huhuja ainakin vielä”.
Sain hyviä perusteluja: Kaikki eivät tietenkään ole ammattimaisia tiedonvälittäjiä, ja kiinnostavasta uutisesta ymmärrettävästi halutaan keskustella. Kim Jong-unin kuolemalla olisi dramaattiset vaikutukset paitsi Koreoiden suhteille myös koko maailman valtapolitiikalle.
Vastuu on ennen kaikkea tiedotusvälineillä – miten ne harjoittavat lähdekritiikkiä ja minkälaisia eväitä epävarman väitteen arviointiin ne antavat yleisölleen. Kimin ”kuolema” on hyvä esimerkki siitä, miksi on tärkeää, että valtionjohdon tiedonvälitys on avointa. Siitä voi hyvin muistuttaa näin lehdistönvapauden päivänä.
Huhut ja spekulaatiot täyttävät kyllä tietotyhjiön tehokkaasti. Luotettava media on hankalassa tilanteessa, koska se ei pääse tarkistamaan väitteiden todenperäisyyttä Pohjois-Koreasta. Varmistamattomia huhuja ei ole tapana uutisoida, mutta huhuilta voi ampua siivet – yleensä.
Tässä tapauksessa edes se ei onnistu ilman parempaa tietoa. Joten: kun kerrotaan, että tällainen huhu leviää, osallistutaan sen huhun jakamiseen ja paisuttamiseen, vaikka jossain kohtaa mainittaisiin, ettei asiasta ole mitään varmistuksia. Julkaisuperuste on se, että huhu on niin merkittävä.
Kim palasi, mutta huhumylly pyörii yhä. Kimin kuolemasta uutisoinut TMZ-sivusto ei ole esittänyt oikaisua, mutta on kyllä kertonut julkisuuteen tulleista uusista kuvista. TMZ suhtautuu nyt hyvin epäilevästi pohjoiskorealaisten kuvien aitouteen, mutta some-huhut Kimin kuolemasta se nielaisi sellaisenaan.
Itäteksasilaisen KETK-kanavan mahdollisesta oikaisusta en ole kuullut.
Nyt eri puolilla pohditaan ankarasti, onko kuvissa Kim vai hänen kaksoisolentonsa. Entä onko Kimin ranteessa näkyvä piste merkki sydänleikkauksesta?
Minusta se näyttää tulehtuneelta itikanpistolta, mutta voin olla väärässäkin.