Keskustelu päättyy tähän

”Kommenttiosiostamme on tullut areena oudolle möyhäämiselle”, kirjoittaa Helsingin Sanomien uutispäällikkö Jussi Pullinen ja perustelee, miksi Nyt-liite sulkee verkon kommentointimahdollisuuden kahdeksi viikoksi.

”Sinne satelee  kymmenittäin kommentteja, joissa faktana esitetään täyttä sepitettä. Tämä kuvio ei edes riipu mielipidesuunnasta tai aiheesta: viime aikojen absurdein huutokisa käytiin kommenteissa Linux- ja Windows-käyttöjärjestelmien paremmuudesta. Kaikkein epämiellyttävintä on, että toimittajiamme ja erityisesti haastateltaviamme on kommenteissa uhattu vahingoittaa, haukuttu läskeiksi ja väitetty valehtelijoiksi. En keksi kansanryhmää, jota ei olisi loukattu. Sama toistuu päivästä toiseen. Keskustelu ei etene minnekään.”

Ymmärrän hyvin toimituksen turhautumisen nettikommentoinnin tasoon, mutta silti kommentointimahdollisuuden poistaminen kokonaan tuntuisi paluulta 90-luvulle, jolloin internetin vuorovaikutuskanava toimi yleensä vain yhteen suuntaan.

Suomen suosituimpiin kuuluva HS:n verkkosivusto vetää valtavan määrän lukijoita, joista vain pieni osa käy kommentoimassa. Silti tämä ahkera pieni porukka onnistuu tuottamaan melkoisen viestitulvan. Jussi Pullisen mukaan puhevalta on aktiivisilla – ja kovasanaisilla – vähemmistöillä, jotka tarjoavat pelkkää kohinaa.

Nyt-liite ei ole ensimmäinen eikä viimeinen media, joka toimii näin. Esimerkiksi tiedelehti Popular Science sulki verkkokeskustelunsa pari vuotta sitten, koska kiivaan kommentoinnin pelättiin tekevän hallaa tieteelle. Lehden päätöstä tuki Wisconsinin yliopiston tutkimus, jonka mukaan pieni mutta kovaääninen keskustelijoiden vähemmistö vääristää artikkelin antamaa kuvaa todellisuudesta. Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat ovat jo aiemmin sulkeneet vähin äänin yleiset keskustelupalstansa ja siirtyneet uutiskommentointiin. Iltalehdellä on yhä tällainen perinteinen keskustelupalstakin. Yleisradiossa kommentointimahdollisuus on vain osassa jutuista.