Keisarilla on uudet vaatteet - collegehousut
Ammattilaiskehonrakentaja ja valmentaja Jari ”Bull” Mentula tienaa satojatuhansia euroja collegehousuissa, tiedotti Helsingin Sanomat kolmen sivun henkilöjutussa viime viikolla. Mentulan järkälemäinen hahmo tulee nykyisin vastaan joka paikassa: tv:n dieettiohjelmassa hän läksyttää läskejä, naistenlehdessä kertoo parisuhteestaan ja iltapäivälehdet kyselevät häneltä kommentteja harva se päivä.
Sitä olen tässä ihmetellyt, että miksi Mentulasta on tehty julkisuudessa kritiikittömästi terveen elämän apostoli?
Mies on 180 senttiä pitkä, painaa 140 kiloa ja mättää suuhunsa 7000 kilokaloria päivässä. Sillä ruokkisi jo pari tiineenä olevaa lammasta. Olipa tuo massa sitten läskiä tai silkkaa lihasta, sydänhän siinä räjähtää.
Anna-lehden parisuhdehaastattelussa Mentulan kihlattu kertoi pariskunnan New Yorkin -matkasta. Kihlattu halusi kävellä ja katsella paikkoja, mutta kahden päivän jälkeen mies jäi mieluummin hotellihuoneeseen katsomaan telkkarista baseballia. ”Onhan se selvää, että tuon kokoiselle miehelle käveleminen on raskasta. Jari ei koskaan kävele, ei edes kuntosalille”, kihlattu kertoi lehdessä.
Onpa tosi tervettä. Silti Mentulalla on omassa äärimmäisyydessään varaa kutsua toista ihmistä ”suoraan sanottuna sairaan näköiseksi”.
Vielä 90-luvulla Mentulalla ei olisi ollut mitään asiaa mainstream-mediajulkisuuteen. Bodareilla oli huono maine – isoja puntinkolistajia pidettiin friikkeinä, ja d-sanakin kummitteli lajin yllä.
Nyt d-sanaa ei lausuta ääneen Mentulaa myötäkarvaan silittelevissä henkilöjutuissa. Toimittaja ei tietenkään voi ilman todisteita väittää ketään kiellettyjen aineiden käyttäjäksi, enkä minäkään tässä väitä Mentulasta mitään. Mutta toimittaja saa – ja hänen pitää – kysyä myös ikäviä kysymyksiä, nostaa esiin yleisemmällä tasolla tärkeitä teemoja, jotka eivät aina ole haastateltavalle mieleisiä.
Hesarin ja Annan haastatteluista ei löydy yhtäkään kriittistä sanaa, ei ainuttakaan ”vaikeaa” kysymystä, ei minkäänlaista mietintää siitä, millaisen hinnan elimistöään äärirajoille rääkkäävä bodari joutuu maksamaan menestyksestään terveydellään tai yleisempää pohdintaa ”roinaamisen” eli anabolisten aineiden väärinkäytön yleistymisestä tavallisten salilla kävijöiden keskuudessa.
Sekin olisi ollut kiinnostavaa tietää, mikä on Mentulan käsitys lajin puhtaudesta ammattilaisten piirissä. Kansainvälinen kehonrakennusliitto IFBB on jo vuosia yrittänyt tehdä kehonrakennuksesta salonkikelpoista olympiakisoihin, ja Maailman antidopingtoimisto WADA tekee IFBB:n kilpailijoille testejä pitkin kautta. Silti lajin kärkinimien lihasmassa kasvaa hämmästyttävää vauhtia vuosi vuodelta ja saa jopa seitsenkertaisen Mr Olympian Arnold Schwarzeneggerin näyttämään melkein kukkakepiltä näiden epäilemättä kovaa työtä tekevien luonnonlahjakkuuksien rinnalla.
Kysyin Facebookissa median ammattilaisilta, miksi Mentula saa niin paljon kritiikitöntä julkisuutta. Onko jokin muuttunut 90-luvun jälkeen mediassa, median kuluttajissa tai ihmisten arvoissa?
Journalistit toivat esiin hyviä pointteja: Mentula on julkisuudessa, koska hän on tv-julkkis ja hänen yhtiökumppaninsa Jutta Gustafsberg on jo ennestään julkisuudesta tuttu. Molemmat tienaavat hyvin ja ovat menestyjiä – sankaritarinat kiinnostavat mediaa.
Lisäksi ”Bull” Mentula on överiksi vedetty karikatyyrihahmo, josta on tullut meemin kaltainen vitsi. Huumoriarvon lisäksi Mentulassa vetoaa hänen kehonsa shokeeraavuus kallossa pullottavine ”aivopoimuineen”. Poikkeuksellisuus ja äärimmäisyys kiinnostavat aina.
Julkisuutta selittäviä tekijöitä voidaan hakea myös fitness-lajien suosion kasvusta ja minä-kulttuurin noususta nyky-yhteiskunnassa. Mentula on sanavalmis fitness-asiantuntija ja kaiken lisäksi mukava tyyppi.
Okei. Mutta että terveellisen elämän esikuva ja neuvonantaja muille? Jotain rajaa, pliis.