Kansa raivosi - toimittaja kertoo

Profiilikuva
Pasi Kivioja on median murroksesta ja mediataloudesta väitellyt YTT, vapaa toimittaja ja viestintäyrittäjä.

Yleisradion toimittajan Jessikka Aron Facebookissa julkaisema kertomus häneen kohdistuneesta nettivainosta ja trollaamisesta havahdutti monen kollegan ja lukijan siihen, millaista toimittajien painostus voi pahimmillaan olla nykypäivän Suomessa.

Aro teki vuosi sitten juttusarjaa suomalaisiin vaikuttavista, Venäjän propagandaa levittävistä trolleista. Hän kertoo joutuneensa heti laajan mustamaalauskampanjan ja loanheiton kohteeksi Suomessa ja Venäjällä. Sähköposti täyttyi venäjänkielisestä trollauksesta, puhelimeen soiteltiin uhkaavia puheluita ja somessa toivottiin hänelle kuolemaa. Joku jopa esiintyi hänen 20 vuotta sitten kuolleena isänään, joka kertoi olevansa elossa ja tarkkailevansa häntä.

Kuulostaa hurjalta ja uskomattomalta – itse saamani kielteinen palaute kun on ollut lähinnä osastoa ”Ottaisit selvää asioista ennen kuin kirjoittelet!” ja ”Juttusi oli paskaa”. Näistä en ole menettänyt yöuniani.

Fakta on se, että suurin osa suomalaisista journalisteista saa tehdä työnsä rauhassa, vaikka toimittajiin kohdistuva vihapuhe ja uhkailu on päätoimittajille tehdyn kyselyn mukaan varsin yleistä. Työstä annettua kriittistä ja kipakkaa palautetta tai työn julkista arviointia en pidä vihapuheena, sillä sen vastaanottaminen kuuluu toimittajan toimenkuvaan. Joskus palaute voi olla asiatontakin ja mennä henkilökohtaisuuksiin, mutta sitä varten toimittaja kasvattelee paksua nahkaansa.

Toimittajien fyysinen häirintä on Suomessa harvinaista. Viime vuosilta muistuu äkkiseltään mieleen kuvaajien uhkailu moottoripyöräjengiläisen hautajaisissa ja Alibin päätoimittajan pahoinpitely vankilassa.