Blogit

Pasi Kivioja analysoi median ilmiöitä.

JSN: Terrorismin uhrien kuvan sai julkaista

Blogit Mediaansekaantuja 22.6.2016 10:57
Pasi Kivioja
Kirjoittaja on YTM, vapaa toimittaja ja entinen Julkisen sanan neuvoston jäsen (2014-2017).

Tämä on jatko-osa maaliskuussa 2016 julkaisemalleni blogikirjoitukselle Tässä on terrorismin uhri – katso kuva! Pohdin tuolloin uutistoimisto AP:n kuvaa, jossa oli kaksi Brysselin lentokentän itsemurhaiskun uhria hieman räjähdyksen jälkeen. Lukuisat tiedotusvälineet Suomessa ja maailmalla julkaisivat kuvan sokkitilassa olevista uhreista.

Arvelin omassa kirjoituksessani, että suomalaisista uhreista tuskin julkaistaisiin kotimaisessa mediassa tällaisia kuvia. Kirjoitin: ”Kun maantieteellinen etäisyys uutisten kohteisiin kasvaa, eettiset periaatteet joskus joustavat. Tästä ei ole kuitenkaan Journalistin ohjeissa mitään poikkeusmainintaa, joten saman suojan pitäisi periaatteessa päteä myös ulkomaisiin uhreihin suomalaisessa mediassa”.

Totesin myös, ettei sotaa ja terrorismia voida esittää tiedostusvälineissä täysin kliinisinä tapahtumina. Uhrikuvilla voi olla valtava yhteiskunnallinen merkitys, kuten oli esimerkiksi Vietnamin sodasta kertoneella kuuluisalla kuvalla.

Journalistin ohjeita ja yhteiskunnallista merkittävyyttä päästiin heti puntaroimaan, sillä joku teki Helsingin Sanomien julkaisemasta kuvasta saman tien kantelun Julkisen sanan neuvostolle.

JSN käsitteli asiaa eilisessä kokouksessaan. En itse osallistunut päätöksentekoon enkä kuvasta käytyyn keskusteluun, mutta koska otin kuvan täällä blogissani alun alkaen puheeksi, niin kerrotaanpa myös lopputulos: JSN katsoi, ettei HS ollut rikkonut kuvan julkaisussa hyvää lehtimiestapaa ja antoi lehdelle vapauttavan päätöksen.

Kantelijan mukaan lehti ei käyttänyt riittävää harkintaa ja hienotunteisuutta (Journalistin ohjeiden kohta 28) julkaistessaan yleisön tiedonsaannin kannalta tarpeettoman raakaa ja yksityiskohtaista kuvamateriaalia uhreista. Räjähdyksen uhrit olivat kantelijan mielestä silminnähden shokissa ja toinen puolialaston. Julkaistu kuva ei myöskään sisältänyt sellaista yleisesti merkittävää tietoa tapahtumasta (vakavuus, faktat, tunnelmat), joka ei jo välittyisi riittävästi jutun tekstistä.

HS:n päätoimittajan mukaan lehti julkaisi kuvan vasta perusteellisen harkinnan jälkeen. Uutistapahtuman luonnehtimisessa kuvalla on poikkeuksellisen painavaa yhteiskunnallista merkitystä. Kuvaa ei julkaistu sensaatiohakuisesti. Tekstillä ei voi kertoa tavallisiin ihmisiin kohdistuvasta, järkyttävästä terrori-iskusta niin tehokkaasti kuin kuvalla.

Lehdelle vapauttavan ratkaisun antaneen JSN:n mielestä HS olisi voinut perustella myös lukijoilleen kuvan julkaisemista, mutta Journalistin ohjeita perustelujen puuttuminen ei kuitenkaan riko. Julkisen sanan neuvosto katsoo, että uutiskuvan julkaisemisella on yhteiskunnallista merkitystä. Kuva ei neuvoston mielestä tavoittele sensaatiota, vaan kertoo eleettömästi ja uhreja loukkaamatta terrorismin seurauksista.