JSN moittii pääluottamusmiehelle varoituksen antanutta Postia
Eilisessä Julkisen sanan neuvoston kokouksessa käsittelimme varsin poikkeuksellista tapausta, Postin pääluottamusmiehelleen antamaa kirjallista varoitusta.
Onko JSN:llä toimivaltaa piiriinsä kuulumattoman Postin asioihin? Postin mielestä ei ole, mutta JSN on sananvapautta puolustava median itsesääntelyelin, joka on ennenkin antanut lausumia työntekijöiden sananvapaudesta (lausuma 2013, lausuma 2002).
Postin pääluottamusmies kertoi Lapin Kansan haastattelussa 7.10.2015, että Postin jakeluongelmat Pohjois-Suomessa eivät johtuneet työntekijöiden sairauslomista, kuten Postin aluepäällikkö oli väittänyt, vaan työnantajan päätöksestä vähentää jakajien määrää. Pääluottamusmies luetteli sanomansa vakuudeksi numerofaktoja jakajien ja ylityötuntien määristä sekä jakamatta jääneistä talouksista. Posti katsoi pääluottamusmiehen rikkoneen lehtihaastattelussa lakisääteistä lojaliteettivelvollisuutta kertomalla liikesalaisuuksia, mistä pääluottamusmies sai kirjallisen varoituksen.
Lyhyessä tekstissä varoituksen syyksi todettiin lojaliteetti- ja salassapitovelvoitteen rikkominen työnantajaa kohtaan. ”Mikäli tämänkaltainen menettelynne toistuu, työsuhteenne tullaan päättämään”, kuului työnantajan ukaasi.
JSN päätyi julkaisemaan lausuman, jossa Postin antamaa varoitusta moititaan kansalaisten ja median tiedonsaantimahdollisuuksia kaventavaksi.
”Posti hoitaa lakisääteistä yleispalvelua ja sen tulee sietää itseensä kohdistuvaa julkista arvostelua. Pääluottamusmiehen haastattelussa kerrottiin Postin jakeluongelmien syistä. Neuvoston mielestä haastattelussa ei tullut esiin arkaluonteista tietoa Postin toiminnasta. Haastattelussa kerrottiin asioita, joilla on yleistä yhteiskunnallista merkitystä. Kansalaisten kuuluu saada tietää, miksi posti ei kulje luvatulla tavalla”, JSN linjaa lausumassaan.
Koska JSN ei ole tuomioistuin, se ei tulkitse työsopimuslain lojaliteettivelvollisuuden noudattamista vaan kiinnittää huomiota sananvapauden yleiseen toteutumiseen yhteiskunnassa.
Selvitin lojaliteetin juridista puolta omasta kiinnostuksestani. Viestintäoikeuden professorin Päivi Korpisaaren Sananvapaus- ja lojaliteettivelvollisuus työsuhteessa -artikkelin mukaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on työnantajan toimintaan kohdistunutta sananvapauden käyttöä arvioidessaan pitänyt merkityksellisinä rajanvetokriteereinä muun muassa julkaistun tiedon yleistä merkitystä, julkaistun viestin totuudellisuutta ja oikeellisuutta sekä kielenkäytön muotoa, työntekijän motiiveja (yleistä etua palveleva tarkoitus saa suuremman suojan kuin henkilökohtaiseen hyötyyn tai kostoon tähtäävä tarkoitus), työnantajan sananvapauden käytöstä kärsimää haittaa ja työntekijälle langetetun seuraamuksen ankaruutta. Näilläkin kriteereillä näkisin pääluottamusmiehen haastattelukommenttien olleen oikeutettuja.
Jos pääluottamusmies pelotellaan hiljaiseksi yhteiskunnallisesti merkittävässä asiassa, postinjakeluun liittyviä epäkohtia tai peräti virheellisiä tietoja ei uskalla kukaan mukaan tuoda esiin Postin sisältä. Varoituksen antaminen lehtihaastattelun perusteella oli mielestäni reippaasti liioiteltua, ja sillä on vakavat kerrannaisvaikutukset postilaisten viestintään tulevaisuudessa.