Blogit

Pasi Kivioja analysoi median ilmiöitä.

Ilmaislehdet voi yhä kieltää, vaikka muuta väitetään

Blogit Mediaansekaantuja 12.5.2016 14:49
Pasi Kivioja
Kirjoittaja on YTM, vapaa toimittaja ja entinen Julkisen sanan neuvoston jäsen (2014-2017).

Ainakin MTV ja Iltalehti ovat levittäneet tietoa, jonka mukaan kuluttajalla ei olisi enää oikeutta kieltäytyä ilmaisjakelulehdistä. Asia on ehtinyt raivostuttaa kuluttajia, jotka ovat aiemmin torjuneet ilmaisjakelun ”Ei mainoksia” -tarroilla.

Älkää hätääntykö! Ilmaisjakelulehdet voi yhä kieltää, kertoo Sanomalehtien Liitto tiedotteessaan.

Liiton mukaan kuluttaja voi ilmaista tahtonsa seuraavin tavoin:

  1. Ei mitään tarralappusta ovenpielessä tai postilaatikossa: sisään kannetaan kaikki jaettava.
  2. ”Ei mainoksia” tai ”Lehdet kyllä, ei mainoksia”: kuluttaja saa pelkät maksuttomat journalistiset lehdet.
  3. ”Ei ilmaisjakelua” -ilmoitus: estää kaiken muun ilmaisjakelun paitsi viranomaisten tiedotteet – siis myöskään ilmaisjakelulehdet eivät tule luukusta sisään.

Muutoksen taustalla on se, että kun Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) selvitti niin sanottua osoitteetonta jakelua, Suomen Asiakkuusmarkkinointiliitto, Posti ja Suomen Suoramainonta ilmoittivat lopettavansa keskenään sopimiensa osoitteettoman jakelun pelisääntöjen noudattamisen. Ne tekevät vastedes osoitteetonta jakelua koskevat päätökset itsenäisesti. KKV:n tiedotteen mukaan kotitalouksilla on edelleen kuluttajansuojalain nojalla oikeus kieltäytyä osoitteettomasti jaettavista mainoksista, mutta Postilla ja Suomen Suoramainonnalla on mahdollisuus jaella toimituksellisia ilmaisjakelulehtiä myös mainoskieltotalouksiin.

KKV:n tutkija Samuli Muotka väitti MTV:lle, ettei kuluttajalla ole varsinaista oikeutta kieltäytyä ilmaisjakelulehdistä, joita ei luokitella mainoksiksi (katso ilmaisjakelussa olevien kaupunkilehtien lista täältä).

Sanomalehtien Liiton tulkinta on kuitenkin erilainen, kuten tiedotteesta käy ilmi, ja myös liittojohtaja Jukka Holmberg kommentoi Twitterissä, että kuluttajalla on edelleen oikeus kieltäytyä ilmaisjakelulehdistä.

Etelä-Suomen Median julkaisupäällikkö Silja Tenhunen sanoo, että kaupunkilehtien kustantajat olettavat jakeluyhtiöiden lähtevän toteuttamaan Sanomalehtien Liiton mukaista linjausta, jossa päätösvalta on kuluttajalla. Etelä-Suomen Media julkaisee sekä tilattavia lehtiä että ilmaisjakelussa olevia kaupunkilehtiä.

”Haaste on kuitenkin siinä, että ihmisten tavat ilmoittaa toiveistaan ovat hyvin erilaisia”, Tenhunen huomauttaa.

Lehdenjakajan pitäisi pystyä ymmärtämään, haluaako asukas ilmaislehdet mutta ei mainoksia vai sekä mainokset että ilmaisjakelulehdet vai ei yhtään mitään. Kannattaa siis käyttää noita Sanomalehtien Liiton suosittelemia ilmaisutapoja eikä mitään omaperäisiä viritelmiä, jotta homma pysyy selkeänä.

Minusta nyt tapahtuva uudistus on hyvä asia, koska otan mieluusti vastaan journalistisesti tuotetun ilmaislehden, joka kertoo kotikuntani asioista, mutta en ole kiinnostunut pizzerioiden ja kiinteistönvälittäjien A4-saasteesta (tosin sitä on tullut postiluukustani mainoskiellosta huolimatta). Jos nämä tahot ovat kiinnostuneita tavoittamisestani, ilmoitelkoon luukustani tulevassa lehdessä.

Vuonna 2014 tehdyn tutkimuksen mukaan kanssani samoin ajattelevia on yli 700 000 taloutta ja yli miljoona 18–69-vuotiasta kuluttajaa. He haluaisivat vastaanottaa ilmaiseksi jaettavan paikallisen kaupunkilehden mutta eivät suoramainontaa.

Nyt tapahtuva jakelukäytäntöjen muutos tosin tietää kohdallani sitä, että maksullisen paikallislehden tilaamisen kynnys korottuu. Se on asia, jossa sekä kaupunki- että paikallislehtien edunvalvontaa ajavalla Sanomalehtien Liitolla on ollut taiteilemista.