Blogit

Pasi Kivioja analysoi median ilmiöitä.

Hätätilanteessa riko embargo

Blogit Mediaansekaantuja 21.4.2014 15:29
Pasi Kivioja
Kirjoittaja on YTM, vapaa toimittaja ja entinen Julkisen sanan neuvoston jäsen (2014-2017).

Onko oikein, että tiedottava taho määrää tiedotteessa kerrotun asian julkaisuajankohdan? Voiko toimitukseen luottaa julkaisuaikataulun pitämisessä? Milloin toimittaja voi rikkoa embargoa? Mitä seuraa, jos toimitus ei noudata embargoa?

Näitä kysymyksiä tiedottajat ja toimittajat miettivät entistä useammin, sillä embargon käyttötapa on pikkuhiljaa luisunut median työn helpottamisesta julkisuudenhallinnan mestaroinniksi. Embargolla on perinteisesti tarkoitettu kirjoittamatonta herrasmiessopimusta tiedottajien ja toimittajien välillä. Toimitukset saavat aikaa perehtyä ja taustoittaa tiedotteen uutisaihetta, ennen kuin se tulee tiedotteessa mainittuna ajankohtana julkaisuvapaaksi. Yleensä tiedotusvälineet noudattavat embargoa, mutta poikkeuksiakin tapahtuu.

Kuuluisia toimituksellisia embargoja ovat maailmalla olleet muun muassa Yhdysvaltain presidentin George W. Bushin Irakin-vierailusta uutisoiminen turvallisuussyistä vasta visiitin jälkeen vuonna 2003 ja Ison-Britannian prinssi Harryn asepalveluksesta vaikeneminen hänen Afganistanissa oloaikanaan 2007-2008. Prinssiä koskeneesta embargosta luovuttiin, kun australialainen aikakauslehti rikkoi sitä. Suomalaiset tiedotusvälineet eivät kertoneet Jemenissä siepattujen Atte ja Leila Kalevan nimistä ja taustoista, koska ulkoministeriö ja siepattujen omaiset olivat toivoneet näin. Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja perusteli vaikenemista siepattujen turvallisuudella.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu