Blogit

Pasi Kivioja analysoi median ilmiöitä.

Etiikkapäällikkö uudistaa Ylen käytäntöjä

Blogit Mediaansekaantuja 1.10.2014 20:25
Pasi Kivioja
Kirjoittaja on YTM, vapaa toimittaja ja entinen Julkisen sanan neuvoston jäsen (2014-2017).

Yleisradiossa aloitti tänään 1.10. uusi journalististen standardien ja etiikan päällikkö. Tehtävää hoitaa televisiopäällikkö Riitta Pihlajamäki. Jylhän tittelin journalistiset standardit tarkoittanevat toimituksen toimintatavoille asetettuja laatuvaatimuksia, etiikka taas sitä, että esimerkiksi tietojen hankinnassa ja julkaisemissa noudatetaan alan pelisääntöjä eli Journalistin ohjeita ja Ylen omia sisäisiä ohjeita.

Uudella toimenkuvalla on hyvä ajoitus, sillä varsinkin Ylen verkkojournalismi on saanut viime aikoina pyyhkeitä. Lisäksi Ylelle on vaadittu ulkopuolista valvontaelintä brittiläistä BBC:tä valvovan BBC Trustin tyyliin.

Kysyin Pihlajamäeltä, liittyykö hänen uusi tehtävänsä viimeaikaiseen keskusteluun, jota on käyty Ylen journalismista. Pihlajamäki vastasi, että hänen pitkän kokemuksensa mukaan Ylen journalistista laatua koskeva keskustelu on aina ollut vilkasta.

”Siirtyminen veropohjaiseen rahoitukseen on vielä lisännyt meihin kohdistuneita vaatimuksia. Muutokset mediamaailmassa, kiihtyvä vauhti ja koveneva kilpailu lisäävät tarvetta satsata lisää laatuun ja journalismin läpinäkyvyyteen. Sama havainto on tehty niin BBC:ssä, SVT:ssä kuin DR:ssäkin”, Pihlajamäki sanoi.

Pihlajamäki arvioi, että yleisradiolaiset tuntevat hyvin oman eettisen ohjeistuksensa ja Journalistin ohjeet.

Tietohaku lehdistön etiikkaa valvolvan Julkisen sanan neuvoston (JSN) ratkaisuihin kertoo, että tällä vuosikymmenellä JSN on tehnyt 22 Yleisradiota koskevaa päätöstä, joista 5 on ollut langettavia. JSN on huomauttanut Yleä tietojen korjaamisesta ja kritiikin kohteen oikeudesta tulla kuulluksi samanaikaisesti jutussa, loukkaavasta ilmaisusta ja virheen korjaamisesta, kahdesti yksityisyyden suojan loukkaamisesta (MOT ja Ajankohtainen kakkonen) ja virheen korjaamisesta vain nettisivulla.

Siitä kaikkein kohutuimmasta casesta, pääministeri Matti Vanhasen lautakasasta, Yle sai JSN:lta vapauttavan ratkaisun. Päätös tehtiin piirun verran viime vuosikymmenen puolella.

Viisi langettavaa viidessä vuodessa on melko vähän, kun ottaa huomioon, että Ylestä kannellaan neuvostoon jatkuvasti. Toki moitittavaa voi löytyä muuten, sillä JSN ei ole makutuomari, onko jokin juttu hyvää vai huonoa journalismia, jos Journalistin ohjeita on noudatettu.

Kysyin Pihlajamäeltä myös, hyväksytetäänkö hänellä etukäteen Ylen ohjelmia ja juttuja, vai onko toimenkuva enemmänkin jälkimoderoiva. Hän sanoo toimivansa ohjelmista vastaavien toimittajien valtuuttamana ja heidän mandaatillaan.

”Viime kädessä heillä on vastuu julkaisemisesta. Näen oman roolini keskusteluttajana, käytäntöjen muokkaajana ja kehittäjänä, joka tarvittaessa voi muuttaa asioita.”

Eettisen oraakkelin pesti voi kuulostaa mahdottomalta, sillä yhden ihmisen vaikutusmahdollisuudet yli 3000 työntekijän eettiseen osaamiseen ovat rajalliset. Riitta Pihlajamäellä on kuitenkin hyvä tuntuma journalismin kipupisteisiin, sillä hän on ollut vastaamassa Ylen ohjelmista JSN:oon tehtyihin kanteluihin. Lisäksi hän on edustanut Yleä JSN:n taloutta hoitavan kannatusyhdistyksen hallituksessa.