Bodom ei ratkea koskaan

Profiilikuva
Pasi Kivioja on median murroksesta ja mediataloudesta väitellyt YTT, vapaa toimittaja ja viestintäyrittäjä.

Neljä nuorta lähtee telttailemaan. Aamulla kolme löytyy murhattuna, ja neljäs ei muista mitään. Kieltämättä vaikea pähkinä ratkaistavaksi.

Eilen tuli kuluneeksi 55 vuotta Espoon Bodominjärven murhista. Joku surmasi rannalla telttaan majoittuneet 15-vuotiaat tytöt ja 18-vuotiaan pojan. Seurueen neljäs jäsen, 18-vuotias Nils Gustafsson löydettiin teltan päältä verisenä mutta hengissä ja muistinsa menettäneenä.

Bodomin murhat on yksi Suomen rikoshistorian kohutuimmista tapauksista. Kaikki kivet ja kannot on käännetty tappajan löytämiseksi, eikä lehdistö ole säästellyt palstamillimetrejä rikosmysteerin vaiheista raportoidessaan.

Yli 40 vuotta myöhemmin tapahtui dramaattinen käänne: poliisi pidätti Nils Gustafssonin murhista epäiltynä vuonna 2004. Olin tuolloin itse töissä Ilta-Sanomien uutistoimituksessa, jossa oli uutispäällikkönä myös kokenut rikostoimittaja ja kirjailija Hannes Markkula. IS kirjoitti näyttävästi pidätyksen jälkeisistä tapahtumista ja oikeudenkäynnistä.

Espoon käräjäoikeus totesi Gustafssonin syyttömäksi syksyllä 2005. Vapauttava tuomio on lainvoimainen, mutta eihän se tietenkään ole estänyt osaa kansasta uskomasta Gustafssonin syyllisyyteen.