Blogit

Pasi Kivioja analysoi median ilmiöitä.

Ampuvatko lännen miehet STT:n alas?

Blogit Mediaansekaantuja 6.2.2014 08:30
Pasi Kivioja
Kirjoittaja on YTM, vapaa toimittaja ja entinen Julkisen sanan neuvoston jäsen (2014-2017).

Jotenkin näin sen nimipaltsun on täytynyt mennä.

”Mitä me keksitään tälle hommalle nimeksi?”

”Ei etelän metia, vaan… mikä olis sen vastakohta?”

”Mää en kyllä millään keksi.”

”Pohjoisen media?”

”Eihän se nyt semmoinen voi olla. Ketoset saisivat raivarin.”

”Lännen media sitten?”

”Hei toi on hyvä! Toi on tosi hyvä! Tulee hauskasti mieleen villi länsi.”

”Ja aurinko laskee länteen. Auringonlaskun ratsastajat.”

”Tuo sen sijaan ei ole hauskaa.”

”Anteeksi.”

”Yksi pieni ongelma tässä on.”

”No?”

”Mites toi Kainuun Sanomat? Eihän se ole lännessä vaan idässä.”

”Njääh, ilmansuunnat ovat suhteellisia. Riippuu ihan siitä, mistä katsoo.”

Ja niin syntyi historiallinen aiesopimus Lännen Media Oy:stä Ilkan, Pohjalaisen, Keskipohjanmaan, Aamulehden, Satakunnan Kansan, Lapin Kansan, Kainuun Sanomien, Pohjolan Sanomien, Kalevan, Hämeen Sanomien, Forssan Lehden ja Turun Sanomien välillä.

Mainituista lehdistä Ilkka ja Pohjalainen kuuluvat samaan Ilkka-yhtymän lehtiryppääseen. Hämeen Sanomat ja Forssan Lehti ovat osa Aina Group -konsernia. Alma Median lehtiä ovat Aamulehti, Satakunnan Kansa, Lapin Kansa, Kainuun Sanomat ja Pohjolan Sanomat. Loput ovat itsenäisiä maakuntalehtiä.

Lännen Median on tarkoitus tuottaa osakaslehdilleen valtakunnallisia uutisia politiikasta, taloudesta ja yhteiskunnasta. 40 journalistin osasto tuottaisi myös ulkomaanuutisia, viikonvaihdejuttuja, teemasivuja ja valtakunnallisia verkkouutisia.

Lehtiyhteistyön tiivistämisen voi tietysti nähdä säästöhankkeena, mitä se varmaan osaltaan onkin. Lännen Median synty eräänlaiseksi sanomalehtien ABC-ketjuksi on seurausta median murroksesta, joka pakottaa kutistuvan mediatoimialan hakemaan kustannustehokkaita yhteistyömalleja yli yhtiörajojen. Entistä parempaa lehteä pitäisi pystyä tekemään entistä pienemmillä voimavaroilla. Koska Lapin Kansalla ja Aamulehdellä ei ole kovin monta yhteistä lukijaa, normilukijaa ei häiritse se, jos sama valtakunnallinen juttu on molemmissa lehdissä. Päällekkäistä työtä voidaan näin vähentää.

Sen sijaan oman alueen paikallinen sisältö on maakuntalehtien arvokkainta ydintä. Tällä ratkaisulla nähtävästi pyritään sen kehittämiseen, jos vain henkilötyövoimaa saadaan siirrettyä valtakunnallisesta tuotannosta omille kylille. Uhkana kuitenkin on, että yhteistoimitukseen liittyvissä lehtitaloissa pyörähtävät taas yt-kierrokset käyntiin. Kalevan päätoimittaja Markku Mantila totesikin, että myös henkilöstövähennykset ovat mahdollisia.

Lukijoiden kannalta lehtien oman paikallisuuden vahvistaminen ja valtakunnallisen juttutuotannon entistä jämäkämpi hoito olisivat hyviä asioita, kunhan oma maakunnallinen lehti ei täyty vieraiden kuntien naamoista, omalle alueelle vieraista urheilulajeista tai muuten yhdentekevistä asioista. Jos yhteistyö tuo vetoapua verkkosisältöjen tähän asti jähmeään kehittämiseen, sekin on lukijan kannalta hyvä asia.

Yhteiskunnan moniäänisyyden kannalta ratkaisu on sekä hyvä että huono. Hyvä silloin, jos syntyy oikeasti varteenotettava, vahva uutistoimija, joka pystyy kilpailemaan etelän median kanssa eri mittakaavassa kuin maakuntalehdet yksinään. Huonoa on edellä mainittu ABC-ketjumainen saman konseptin ja sisällön monistaminen eri puolille maata. Yksipuolistuminen alkaa näkyä, jos Alma Median ja Ilkka-yhtymän lehdet, Kaleva ja Turun Sanomat tuuttaavat verkkoon samoja uutisia.

Mediatoimialan itsensä kannalta on mielenkiintoista ja huolestuttavaakin, miten yhteistyökuvio vaikuttaa STT:n tulevaisuuteen. Tietotoimiston suurimmat omistajat ovat Sanoma (33 %), Alma Media (21 %) ja TS-yhtymä (18 %). Näistä Alma Media ja TS-yhtymä ovat lehtiensä kautta mukana Lännen Mediassa, ja Sanomalla on omat valtavat säästöpaineensa.

Ylelle puhuneen Pohjolan Sanomien päätoimittajan Heikki Lääkkölän mukaan Lännen Median lehdet käyttäisivät edelleen STT:n materiaalia, mutta tietotoimiston rooli voi muuttua. Aamulehden vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen pitää HS:ssa Lännen Mediaa hyvänä vastuksena Ylelle, Sanomalle ja STT:lle. Hämeen Sanomien toimitusjohtaja-päätoimittaja Pauli Uusi-Kilponen ja Kalevan Markku Mantila sanovat Suomen Lehdistössä, että STT:lle jää edelleen täydentävä rooli. Ihmettelen vain, mikä se voisi olla, jos Lännen Media todellakin tuottaa valtakunnallisia uutisia politiikasta, taloudesta ja yhteiskunnasta sekä ulkomaanuutisia, viikonvaihdejuttuja, teemasivuja ja valtakunnallisia verkkouutisia.

Siksipä kysyin Twitterissä STT-Lehtikuvan vastaavalta päätoimittajalta Mika Petterssonilta yhtiön tulevasta roolista Lännen Median lehdissä. Vastaus: ”Suunnittelemme sitä hyvässä yhteisymmärryksessä kuten tähänkin asti”.

Pauli Uusi-Kilponen kehuu Suomen Lehdistön haastattelussa, että merkittävä etu Lännen Median omassa juttutuotannossa on se, kun aineisto tulee julkaisuvalmiina ja taitettuna, mutta STT:n jutut pitää käsitellä ja taittaa. Vaan noinkohan se Länkkärinkään juttu sujahtaa ihan sukkana sisään, kun osa lehdistä on yhä isossa broadsheet-koossa ja osa tabloidissa?

>> Edit: Korjattu Forssan Lehden omistus Aina Groupiin.