Blogit

Pasi Kivioja analysoi median ilmiöitä.

Aarnio-peli kovenee – syyttäjä murtaisi toimittajien lähdesuojan

Blogit Mediaansekaantuja 19.5.2015 21:12
Pasi Kivioja
Kirjoittaja on YTM, vapaa toimittaja ja entinen Julkisen sanan neuvoston jäsen (2014-2017).

Kovaksikeitetty apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske tahtoo historiaan ensimmäisenä syyttäjänä, joka murtaa toimittajan lähdesuojan oikeudessa. Helsingin Sanomien mukaan Kalske aikoo yrittää kahden toimittajan lähdesuojan avaamista rikosylikomisario Jari Aarnioon liittyvässä oikeudenkäynnissä.

Syyttäjä epäilee, että Aarnio olisi kertonut salaisessa epäiltyjen rekisterissä olevaa tietoa toimittajille. Toimittajat ovat MTV:sta ja tätä blogia julkaisevasta Suomen Kuvalehdestä. Olen kirjoittanut epäiltyjen rekisteriä koskevasta tietovuodosta aiemmin täällä.

En usko, että Kalske saa nimiä irti toimittajista hohtimillakaan. Siihen viittaavat myös SK:n ja MTV:n päätoimittajien kommentit HS:n uutisessa.

Toimittajia koskeva lakisääteinen lähdesuoja on pyhänä pidetty sananvapauden tae, ja moni journalisti ajattelee, että menisi ennemmin vankilaan kuin paljastaisi syväkurkkunsa. Lähdesuojassa on kyse toimittajien ja tietolähteiden välisestä luottamuksellisesta sopimuksesta, jonka riskeeraaminen koituisi lehdistönvapauden ja koko yhteiskunnan tappioksi.

Niskoittelevan todistajan joutuminen vankilaan on teoriassa mahdollista.

Lähdesuoja voidaan murtaa oikeudessa kahdella perusteella: Jos poliisi tutkii rikosta, josta on säädetty vähintään kuusi vuotta vankeutta, poliisi voi yrittää murtaa asiasta tietävän toimittajan lähdesuojan jo esitutkinnassa. Se edellyttää tietysti sitä, että toimittaja avaa suunsa ja laulaa tietonsa ulos.

Toinen murtamisperuste on tutkinnassa oleva salassapitorikos, jollaisesta nyt on kyse. Tällöin lähdesuoja voidaan murtaa vasta oikeudenkäynnissä, kun kyseessä on vastoin salassapitovelvollisuutta vuodettu tieto ja salassapitovelvollisuuden rikkomisesta on erikseen säädetty rangaistus.

Jos toimittaja ei tuomarin patistelusta huolimatta kerro lähdettään, hänelle voidaan langettaa uhkasakko tai painostusvankeutta, kunnes hän todistaa. Painostusvankeus voi kuitenkin kestää enintään kuusi kuukautta mutta ei pidempään kuin asia on kyseisessä oikeusistuimessa vireillä. Esimerkiksi kansanedustaja Jyrki Kasvia tuomari kannusti puhumaan uhkasakon voimalla muutama vuosi sitten, koska hän ei suostunut todistajana vastaamaan poliisin kysymyksiin niin sanotussa kalapuikkoviiksijutussa.

Kyseessä olisi todellakin ensimmäinen kerta, kun toimittajan lähdesuojan pitävyyttä testattaisiin oikeudessa. 2000-luvun alussa oikeus yritti murtaa Art House -kustantamon toimitusjohtajan Heikki Haavikon lähdesuojan niin sanotun Sonera-kirjan kirjoittajan henkilöllisyyden selvittämiseksi. Epäilty rikos oli törkeä kunnianloukkaus, josta nykyisin saa enintään kaksi vuotta vankeutta. Lähdesuojalaki ei ollut vielä tuolloin voimassa, ja tapaus meni Korkeimman oikeuden harkittavaksi. Lopullinen tuomio oli, ettei Haavikon tarvinnut paljastaa lähdettään.

Ruotsissa laki kieltää viranomaisia selvittämästä toimittajien tietolähteitä. Samaa linjaa olisi syytä noudattaa Suomessakin. Aarnion tapauksessa toimittajat eivät ole avaintodistajia, eikä rekisterivuoto ole niin iso asia, että syyttäjän kannattaisi sen vuoksi ryhtyä pullistelemaan lihaksiaan mediaa vastaan.

Tulethan järkiisi, Jorma!

>> Oikaisu klo 22.00: Korjattu Paavo Haavikko Heikki Haavikoksi.