Tuula Haatainen on oikeissa vaaleissa, mutta väärään aikaan

Presidentinvaaleissa on nyt päästy siihen vaiheeseen, että ehdokkaat alkavat kampanjoida jo virallisestikin. Perussuomalaisten Laura Huhtasaari avasi kampanjansa sunnuntaina, ja maanantai-iltana oli Sdp:n Tuula Haataisen vuoro.

Haataisen lähtötilanne ei ole kaksinen. Taloustutkimuksen tuorein Ylelle tekemä mittaus antoi marraskuun lopussa hänelle kannatukseksi vaatimattomat kaksi prosenttia. Ainoa myönteinen puoli siinä oli, että edellisessä gallupissa kannatus oli vielä prosenttiyksikön pienempi. Suunta on siis ylöspäin.

Altavastaajalle on ymmärrettävä taktiikka pyrkiä erottautumaan kaikin keinoin muista, ja sitä Haatainen nyt yrittää parhaansa mukaan. Hänen kampanja-avauksessa pitämänsä puhe oli siivottu lähes kliinisen puhtaaksi kaikesta aseisiin ja sotilaallisuuteen viittaavastakin. Natoa ei mainittu kertaakaan, eikä edes sanaa ulkopolitiikka. Euroopan unioni ja Yhdistyneet Kansakunnat saivat yhden maininnan.

Natoa ei mainittu kertaakaan, eikä edes sanaa ulkopolitiikka.

Kaikesta päätellen Haatainen yrittää olla jonkinlainen Tarja Halosen (joka muuten myös oli maanantaina paikalla tsemppaamassa ehdokasta) nuorempi painos. Kampanjan johtoajatus on niin sanottu laaja turvallisuus, joka kattaa melkein kaiken naisten oikeuksista ilmastonmuutokseen ja taloudellisesta eriarvoisuudesta sote-uudistukseen. Haataisen näköisiä teemoja kaikki, ja samalla aiheita, joissa Sauli Niinistöä on helppo haastaa.

Koska presidentin ydintehtävänä pidetään ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtamista, Haatainen on saanut monilta politiikan kommentaattoreilta kuulla olevansa ehdokkaana väärissä vaaleissa. Se voi olla hiukan turhan jyrkkä tulkinta, mutta ajankohta ei varmasti ole paras mahdollinen.

Rauhallisemmissa oloissa – joissa esimerkiksi Halonen valittiin – presidenttitenteissä puhuttaisiin varmaan paljonkin erilaisista uusista uhkista. Donald Trumpin, Kim Jong-unin ja Vladimir Putinin kaltaisten aseidenkalistelijoiden maailmassa vaaleja ei kuitenkaan todennäköisesti voiteta pehmeillä teemoilla. Halonen sitä paitsi tunsi myös ulkopolitiikan kovan puolen neljän vuoden ulkoministerikokemuksella.

On myös sanottu, että Sdp ei nyt oikeasti käy presidentinvaaleja vaan jo seuraavia eduskuntavaaleja. Siinäkin suhteessa valitussa taktiikassa on oma riskinsä. Kriittinen kysymys kuuluu, miten Haataisen viesti tavoittaa ne Sdp:n vanhat kannattajat, jotka ovat viime aikoina siirtyneet perussuomalaisten äänestäjiksi.

Mutta ei demarien tilanne sentään vielä ole aivan haudanvakava. Yksi Haataisen iskulauseista on feministinen ulkopolitiikka. Kampanja-avauksessa muuan vieras pohti pilke silmäkulmassa, miten se mahtaa erota äijäfeministisestä (Antti Rinteen termi) ulkopolitiikasta.

Hyvä kysymys.