Blogit

Suomen Kuvalehden politiikan toimittajat Tuomo Lappalainen ja Heikki Vento sekä dosentti ja Vaasan yliopiston InnoLabin johtaja Mari K. Niemi seuraavat presidentinvaaleja ja arvioivat kampanjan käänteitä.

Presidentinvaalien voittajat ja häviäjät

Blogit Linnanvahti 29.1.2018 20:05
Tuomo Lappalainen
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.

Presidentinvaalit menivät tällä kertaa lyhyen kaavan mukaan, ja on aika vapauttaa Linnanvahtikin vartiovuorosta. Ennen sitä on kuitenkin syytä vielä julistaa vaalien voittajat ja häviäjät.

Voittajat:

Sauli Niinistö. Istuvan presidentin suosio oli kaikin tavoin murskaava. Ensimmäistä kertaa suoran kansanvaalin aikana valintaan riittävä enemmistö tuli jo vaalien ykköskierroksella. Niinistö sai eniten ääniä kaikissa vaalipiireissä ja jopa kaikissa kunnissa. Hänen voittonsa oli jopa häkellyttävämpi kuin Urho Kekkosen valinta runsaalla 80 prosentilla äänistä 1978, sillä Kekkosen takana olivat silloin kaikki suuret puolueet.

Mielipidetutkimukset. Presidentinvaaleissa kannatuksen mittaaminen etukäteen on vaikeampaa kuin esimerkiksi eduskuntavaaleissa muun muassa siksi, että riittävää vertailutietoa äänestäjien aikaisemmasta käyttäytymisestä ei ole. Tästä huolimatta mittaukset onnistuivat ennakoimaan lopputuloksen kohtalaisen tarkasti. Kaikissa Niinistön kannatus laski viimeisinä viikkoina mutta jäi turvallisesti 50 prosentin maagisen rajan yläpuolelle. Huippusuoritus oli Taloustutkimuksen Yleisradiolle viikkoa ennen vaaleja tekemä kysely, jossa Niinistön kannatus oli 63 prosenttia (oikeasti 62,7) ja kaikkien muidenkin ehdokkaiden kannatus saatiin 1-2 prosenttiyksikön tarkkuudella oikein.

Kampanjointi. Tämänkertaisia kampanjoita moitittiin pitkin matkaa tylsiksi, ja kieltämättä Suomessa on nähty värikkäämpiäkin. Toinen puoli asiassa on, että loka lensi tällä kertaa vähemmän kuin presidentinvaaleissa ihmismuistiin. Vaikka etenkin Paavo Väyrynen haastoi välillä Sauli Niinistöä tiukastikin, edes hän ei juuri mennyt henkilökohtaisuuksiin. Ehdokkaiden yksityiselämän jättäminen kampanjoiden ulkopuolelle kuvastaa osaltaan sitä, että Suomi on nyt aikaisempaa suvaitsevampi maa.

Häviäjät:

Juha Sipilä. Pääministeri kytki asemansa pari viikkoa ennen vaaleja keskustan virallisen ehdokkaan Matti Vanhasen menestykseen. Vanhasen kannatus ei siitä kohentunut, ja Sipilä joutui lopulta vaali-iltana pyörtämään aikaisemmat puheensa. Vanhasen jääminen selvästi Paavo Väyrysen taakse oli joka tapauksessa Sipilälle arvovaltatappio ja voimisti osaltaan puheita siitä, että keskustassa kytee kapina kokoomusta myötäilevää nykyistä politiikkaa vastaan.

Sosiaalidemokraatit. Puolueen koko ykkösketju kieltäytyi jo hyvissä ajoin lähtemästä tuhoon tuomittuun yritykseen istuvaa presidenttiä vastaan, ja kannattajista suuri osa karkasi Niinistön leiriin ennen kuin Sdp sai lopulta ratkaistua kuka kakkossarjalaisista pääsee ehdokkaaksi. Kieltäytymällä asettumasta Niinistön taakse puolueen johto menetti kaiken lisäksi tuhannen euron paikan iskeä kiilaa porvarihallituksen sisälle.

Accuscore. Analytiikkayhtiöksi itseään kutsuva ennustelaitos hätkähdytti julistamalla viikkoa ennen vaaleja, että ratkaisu siirtyy toiselle kierrokselle. Myöhemmin se korjasi hieman ennustettaan, mutta uusikin laskelma meni metsään lähes yhtä pahasti kuin ensimmäinen. Laskelmat julkaissut Iltalehti jaksoi vaalipäivään asti uskollisesti puolustaa hovihankkijaansa, mutta muualla yhtiön ennusteista tuli yleinen vitsi.

 

Lisäys 21:55: Lisätty viimeiseen virkkeeseen sanat vaalipäivään asti. Tänään Iltalehti julkaisi laajan jutun siitä, mikä Accuscorella meni pieleen.

 

Linnanvahti -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.
Kirjoittaja on poliittiseen viestintään erikoistunut dosentti ja Innovation and Entrepreneurship InnoLab -tutkimusalustan johtaja Vaasan yliopistossa.