Pokkuroimattomuus ja spontaanius ovat Nils Torvaldsin vahvuus ja heikkous

Torvaldsin puhe oli sarjan ensimmäinen puheenkirjoittamisen oppeja systemaattisesti hyödyntävä esiintyminen.

Profiilikuva
Blogit Linnanvahti
Kirjoittaja on poliittiseen viestintään erikoistunut dosentti ja Innovation and Entrepreneurship InnoLab -tutkimusalustan johtaja Vaasan yliopistossa.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kaikki presidenttiehdokkaat pitävät Ylellä puheen. Kuinka Nils Torvalds onnistui?

Odotukset ja ennakkoluulot

RKP:n Nils Torvalds vaikuttaa presidenttiehdokkaista vähiten valmennetulta. Ehkä tukijoukoista ei löydy halua tai osaamista ehdokkaan viestinnän muokkaamiseen, tai ehdokas ei valmennukseen taivu. Torvalds näyttää haastatteluissa aidosti miettivän vastaustaan kulloiseenkin kysymykseen, eikä hän juuri toistele sloganeita. Siksi hänestä välittyy viestijänä spontaani ja autenttinen vaikutelma. Tämä on yleisölle virkistävää, mutta voi olla ehdokkaalle myös riski.

Mitä saimme?

Torvaldsin puhe oli tämän sarjan ensimmäinen esiintyminen, jossa puheenkirjoittamisen oppeja oli systemaattisesti hyödynnetty. Lukuun ottamatta alun jaarittelua siitä, että puheen joutui pitämään suomeksi, esitys oli eheä. Puheessa oli yksi keskeinen argumentti, huoli jakautumisesta ja ”syrjään jättämisestä”, jonka symboliksi ehdokas rakensi mieleenjäävän hylkysyrjä-termin. Puheella oli selkeä tavoite: perustella yleisölle ehdokkaan muista poikkeava Nato-kanta.