Pokkuroimattomuus ja spontaanius ovat Nils Torvaldsin vahvuus ja heikkous
Torvaldsin puhe oli sarjan ensimmäinen puheenkirjoittamisen oppeja systemaattisesti hyödyntävä esiintyminen.
Kaikki presidenttiehdokkaat pitävät Ylellä puheen. Kuinka Nils Torvalds onnistui?
Odotukset ja ennakkoluulot
RKP:n Nils Torvalds vaikuttaa presidenttiehdokkaista vähiten valmennetulta. Ehkä tukijoukoista ei löydy halua tai osaamista ehdokkaan viestinnän muokkaamiseen, tai ehdokas ei valmennukseen taivu. Torvalds näyttää haastatteluissa aidosti miettivän vastaustaan kulloiseenkin kysymykseen, eikä hän juuri toistele sloganeita. Siksi hänestä välittyy viestijänä spontaani ja autenttinen vaikutelma. Tämä on yleisölle virkistävää, mutta voi olla ehdokkaalle myös riski.
Mitä saimme?
Torvaldsin puhe oli tämän sarjan ensimmäinen esiintyminen, jossa puheenkirjoittamisen oppeja oli systemaattisesti hyödynnetty. Lukuun ottamatta alun jaarittelua siitä, että puheen joutui pitämään suomeksi, esitys oli eheä. Puheessa oli yksi keskeinen argumentti, huoli jakautumisesta ja ”syrjään jättämisestä”, jonka symboliksi ehdokas rakensi mieleenjäävän hylkysyrjä-termin. Puheella oli selkeä tavoite: perustella yleisölle ehdokkaan muista poikkeava Nato-kanta.
”Kantava teema” -ilmaus kuvastaa hyvin sitä, miten yksi hyvin valittu asia voi kannatella kokonaista puhetta.
Tarinallisuus on yksi puheenkirjoituksen suuria trendejä. Meille ihmisille on ominaista kertoa tarinoita, halu hakeutua niiden äärelle ja muistaa tarinoita. Jäsennämme omaa elämäämme ja tapahtumia tarinamuodossa. Myös puheita kuunnellessamme tarinat herättävät kiinnostuksemme. Torvaldsin puheessa hyödynnettiin kolmea konkreettista tarinaa, jotka auttoivat pitämään kiinnostusta yllä.
Yksi autenttisuuden vaikutelmaa lisänneistä tekijöistä oli puheen tempo. Vaikutti siltä, että ehdokas ajatteli asiaa samalla kun puhui siitä. Hän myös tehosti muutamissa kohdin vaikutelmaa pitämällä pienen tauon, jolloin kuulija ehti jäädä makustelemaan sitä, mitä hänelle oli juuri kerrottu.
Arvio
Nils Torvalds vaikuttaa puheissaan spontaanilta ja jokseenkin valmentamattomalta. Tämä ei tarkoita, etteikö hänkin tekisi viestinnässään tietoisia ratkaisuja brändinsä rakentamisessa. Pukeutuminen on osa viestintää. Huomiota herättävät sukat eivät tietenkään ole sattumaa, tuskin myöskään ilmestyminen Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen presidenttiehdokassarjan luennoitsijaksi ulkoiluhousuissa ja sporttisessa aluspaidassa. Torvaldsin asuvalinnat ovat, jos eivät aivan huolellisesti suunniteltuja, niin tietoisia valintoja kuitenkin.
Miksi kirjoitan vaatteista, en aatteista? Siksi, että Nils Torvaldsin ehdokasimagossa sattumanvaraisen ja pokkuroimattoman vaikutelman antavat asuvalinnat ovat linjassa hänen muun esiintymisensä kanssa. Nämä elementit iskevät olennaiseen asiaan siinä, kuinka poliitikkoja arvioimme: aitouteen ja ”tavallisuuteen”.
Torvalds vaikuttaa ehdokkaista vähiten spindoctoreiden luomukselta etupäässä siksi, että hänen sanomisiaan on vaikea ennakoida. Kulmia ja särmiä ei ole hiottu. Torvalds on myös kertonut arvostavansa suoraa puhetta. Torvaldsin sanailut esimerkiksi Yhdysvaltojen presidentistä Donald Trumpista, kanssaehdokkaastaan Laura Huhtasaaresta tai Venäjän presidentistä Vladimir Putinista eivät ole olleet erityisen diplomaattisia.
Matalan gallup-kannatuksensa vuoksi Torvalds on toistaiseksi saanut olla melko rauhassa näistä puheistaan. Mikäli kannatus olisi korkeampi, häntä vaadittaisiin tilille.
Olisiko Torvaldsissa ainesta liberaalien ”totuuden torveksi” – siis henkilöksi, jota tämän kannattajat kiittelevät niiden asioiden sanomisesta, joita itse eivät tohdi sanoa tai pääse julkisuudessa sanomaan? Juuri tällaisia poliitikkoja Huhtasaari ja Trump ovat omille kannattajilleen.
Yhteenveto
Poliitikkoja on usein syytetty ja ivattukin laskelmoivista ja toisteisista puheenvuoroista. Aikana, jolloin poliitikkous ei ole meriitti, voi epäpoliitikkomaisuus olla valtti.
Torvaldsin kohdalla herää toistuvasti kysymys, mitä tapahtuisi, jos samaan tapaan laukoisi menemään presidenttinä. Jos hänen kannatuksensa olisi korkeampi, olisi kysymys akuutimpi.
Eilen studiossa nähtiin omissa nahoissaan ja tilanteessa viihtyvä ehdokas. Leppoisuus tahtoi tarttua haastattelijaankin. Aina alhainen kannatus ei ehkä olekaan huono asia. Torvalds taitaa ajatella, että vaikkei tulisi kärjessä perille, voi yhtä kaikki nauttia matkasta.