Blogit

Suomen Kuvalehden politiikan toimittajat Tuomo Lappalainen ja Heikki Vento sekä dosentti ja Vaasan yliopiston InnoLabin johtaja Mari K. Niemi seuraavat presidentinvaaleja ja arvioivat kampanjan käänteitä.

Niinistön kannatus putosi kahdeksan prosenttiyksikköä: onko se uutinen?

Blogit Linnanvahti 5.1.2018 14:57
Tuomo Lappalainen
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.

Sauli Niinistön valitsijayhdistyksen vaaliasiamies Heikki A. Ollila reagoi tuoreeltaan Twitterissä Yleisradion tuoreeseen presidenttigallupiin.

”Kumpikohan on isompi uutinen, se että Niinistön gallupkannatus on laskenut vai se että se on edelleen 72 pros. 12 pv ennen ennakkoäänestystä vastoin asiantuntijoiden toistuvia arvioita? Makuasia”, Ollila twiittasi.

Kokoomuksen entisen puoluesihteerin piikki oli suunnattu kaikille niille politiikan kommentoijille, jotka toitottivat pitkin syksyä, että kyllä Niinistön pohjoiskorealainen kannatus vielä rapistuu, kunhan kaikkien ehdokkaiden presidenttikampanjat pääsevät toden teolla vauhtiin, ja lopulta vaaleissa mennään kuin mennäänkin toiselle kierrokselle.

Silti voi Ollilan tavoin hyvällä syyllä todeta, että on todella makuasia, minkä asian gallupista nostaa päällimmäiseksi.

Kiistaton tosiasia on, että Niinistön kannatus on alentunut kuukaudessa kahdeksan prosenttiyksikköä. Hän on toisin sanoen menettänyt yhtä paljon kannattajia kuin Tuula Haataisella, Matti Vanhasella, Merja Kyllösellä ja Nils Torvaldsilla on heitä yhteensä.

Jos Niinistön kannatuksen laskun siirtää hieman normaalimpiin galluplukuihin, sama kymmenesosan pudotus tarkoittaisi esimerkiksi kokoomuksella sitä, että puolue tulisi 20 prosentista alas 18:aan. Sellaiset heilahtelut alkavat olla tätä nykyä politiikassa jo arkipäivää.

Yhtenä mittatikkuna voidaan myös käyttää kestävyysjuoksusta tuttua tasaisen vauhdin taulukkoa. Jos Niinistön kannatus laskisi tästä vaaleihin samaa tahtia kuin viime viikkoina, se olisi äänestyspäivänä 28. tammikuuta vielä reippaasti yli 60 prosenttia. Sellaisella kannatuksella mennään heittämällä läpi jo ensimmäisellä kierroksella.

Niinistön kannatuksen ”normalisoitumista” ennakoineet asiantuntijat ovat siis olleet yhtä aikaa sekä oikeassa että väärässä. Oikeassa siinä, että kannatus laskee, mutta väärässä siinä, ettei pudotus ole ollut läheskään niin dramaattinen kuin kaiken arkijärjen ja historiadatan perusteella olisi voinut odottaa.

Jos Niinistön kannatus laskee vaaleihin asti samaa tahtia, se on äänestyspäivänä vielä reippaasti yli 60 prosenttia.

Sitten jää vielä kysymys siitä, onko kannatuksen lasku seurausta muiden ehdokkaiden kampanjoista – vai onko se tapahtunut niistä huolimatta.

Tuoreen gallupin haastattelut tehtiin joulukuun 27. päivän ja tammikuun 3. päivän välisenä aikana. Joulukuun 27. on sattumoisin sama päivä, jolloin Niinistö julkisti vaalibudjettinsa ja samalla kampanjansa suuret rahoittajat. Joukossa oli tukku yritysmaailman vaikuttajia ja muita rahamiehiä, joiden mukanaolo Niinistön kampanjan taustalla oli sen päivän suuri uutinen. Leimautuminen tällaisen joukon ehdokkaaksi on hyvinkin voinut verottaa Niinistön kannatusta jonkin verran esimerkiksi Sdp- ja perussuomalaistaustaisten äänestäjien joukossa.   

Gallupin tekoajankohtana julkisuudessa käytiin myös vilkasta keskustelua työttömyysturvan aktiivimallista. Sen yhteydessä varsinkin kokoomus on joutunut jatkuvasti selittelemään, miksi työttömiä pitää kohdella niin kaltoin. Vaikka Niinistön kokoomuslaisuus on kampanjassa häivytetty tehokkaasti taka-alalle, joku äänestäjä saattaa vielä muistaa, minkä puolueen riveistä hänet alun perin äänestettiin Mäntyniemeen.

Niinistön kampanjan huolet ovat kuitenkin pieniä keskustan ja Matti Vanhasen murheiden rinnalla. Uusimmassa mittauksessa keskustan virallisen ehdokkaan kannatus on enää puolet Paavo Väyrysen luvuista.

Jos järjestys pysyy tällaisena loppuun asti, Vanhasen tulos on epäilemättä presidentinvaalien koko historian noloin floppi.

 

Linnanvahti -blogin kirjoittajat

Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.
Kirjoittaja on poliittiseen viestintään erikoistunut dosentti ja Innovation and Entrepreneurship InnoLab -tutkimusalustan johtaja Vaasan yliopistossa.