EU:n pakolaispolitiikka: entten tentten teelikamentten
Trump ilman tukkaa.
Uutistoimisto Reutersin analyysi EU:n uudesta turvapaikkapolitiikasta on osuva: pakolaisreittejä tukkivalla Euroopalla ei ole enää varaa soittaa suutaan republikaanien presidenttiehdokkaaksi pyrkivälle Donald Trumpille, joka on luvannut estää muslimien maahanpääsyn ja rakentaa Yhdysvaltojen ja Meksikon rajalle muurin pysäyttämään ”raiskaajiksi” nimeämänsä siirtolaiset.
Sitähän Egeanmerellä nimenomaan yritetään: pitää raiskaajamassat loitolla vauraan Euroopan sydämestä.
Kannattaa nimittäin muistaa, ettei rajojensulkemisoperaation tarkoituksena ole ensisijaisesti ”estää järjestelmää romahtamasta” vaan ottaa tuuli purjeista islam-vastaisilta populistipuolueilta, jotka keskeisissä EU-maissa uhkaavat vallanpitäjien poliittista tulevaisuutta.
Hyvä esimerkki on Itävalta, jonka helmikuinen päätös rajoittaa turvapaikkahakemusten ja läpikulkijoiden määrää johti rajojen sulkeutumiseen Sloveniasta Makedoniaan ja lopulta humanitaariseen katastrofiin Kreikassa.
Miksi juuri Itävalta? Syitä voi olla monia, mutta yksi ainakin löytyy viime syksyn paikallisvaaleista: äärioikeistolainen Vapauspuolue FPÖ (se, jonka natsisympatioiden vuoksi Itävalta aikoinaan joutui EU:n boikottiin) menestyi paitsi Ylä-Itävallassa myös demarilinnakkeena pidetyssä Wienissä.
Sama kuvio muuallakin: enemmän kuin pakolaisilta, Eurooppa suojautuu omalta itseltään. Vaikka sitten Naton avulla.
Satuin olemaan juttumatkalla Kreikassa Lesboksen saarella 8. maaliskuuta, kun Turkki ja EU raapivat Brysselissä kokoon ”läpimurtona” hehkutetun suunnitelman kurjien massojen pysäyttämiseksi jonnekin Izmirin taakse.
Syntynyt julkilausuma olisi varmaan kuulostanut päättömältä missä tahansa olosuhteissa, mutta erityisen makaaberilta se tuntui sinä päivänä Lesboksen etelärannikolla, jonne syyrialaisia ja afganistanilaisia lapsiperheitä räpiköi kumiveneistä tasaisena virtana.
Nämäkö ovat tulevaisuudessa niitä ”laittomia muuttajia”, jotka julkilausumassa trumpmaisen tylysti luvataan palauttaa Turkkiin?
Jos ovat, kuka heidän tapauksensa tutkii? Kuka heidät nimeää laittomiksi? Vai onko EU todella uskotellut itselleen, ettei turvapaikkakuulemisia tarvitse järjestää, koska Turkki on turvallinen palautusmaa?
Siis se sama Turkki, joka ampuu panssarivaunuilla palasiksi omia kaupunkejaan, kaappaa sanomalehtiä hallituksen valvontaan ja tappaa ilmapommituksia pakenevia syyrialaisia raja-aidan taakse?
Sama Turkki, joka ei edes ole allekirjoittanut Geneven pakolaissopimusta ilman varauksia vaan hyväksyy maailman ainoana maana pakolaisiksi ainoastaan eurooppalaiset?
Ymmärrän, että kaiken maailman ihmisoikeusjutskien kanssa puliveivaaminen on rasittavaa (kysykää vaikka Martti Koskenniemeltä), mutta rajansa nyt aivopiereskelylläkin.
Eikä tässä vielä kaikki. Julkilausuman toimenpidelistan kohdassa 2 vasta sfääreihin päästäänkin:
”Jokaista syyrialaista kohtaan, jonka Turkki ottaa takaisin Kreikan saarilta, uudelleensijoitetaan yksi syyrialainen Turkista EU:n jäsenvaltioihin voimassa olevien sitoumusten puitteissa.”
Eli jotta yksi henkensä edestä Alepposta paennut saadaan turvaan Eurooppaan, täytyy toisen ensin riskeerata henkensä kumiveneessä ja päätyä Kreikaksi kutsuttuun paisuntasäiliöön, mistä hänet palautetaan Turkkiin ja mahdollisesti heivataan takaisin Syyriaan?
Ilmeisesti EU pyrkii positioimaan itsensä voimakkaasti kansainvälisen politiikan vähemmän tunnettuun ”entten tentten teelikamentten” -koulukuntaan. Muuten en pysty logiikkaa ymmärtämään.
Turkki muuten saa EU:lta vaivanpalkaksi arvioista riippuen 3–6 miljardia euroa, jotka on kaiketi tarkoitus sijoittaa pakolaisten hyvinvointiin.
Triviatieto kapakkakeskusteluun: täsmälleen saman kokoinen oli Euroopan poliisiviraston Europolin mukaan ihmissalakuljetusbisneksen liikevaihto vuonna 2015.